Kankaanpään iltapäivystyksen lakkauttaminen tuli luottamushenkilöille yllätyksenä – Hyvinvointialue: Jos säästöjä ei tule, voidaan joutua miettimään yhdistymistä toiseen alueeseen
Satakunnan hyvinvointialue etsii nyt säästökohteita. (Kuva: Ville Miettinen)
Kankaanpäässä päätös siirtää ilta-aikainen kiirevastaanotto omasta terveyskeskuksesta Satasairaalan yhteispäivystykseen Poriin on herättänyt runsaasti keskustelua ja kritiikkiä. Satakunnan hyvinvointialue tiedotti marraskuun loppupuolella, että Tapalan terveyskeskuksen päivystyksessä aletaan noudattaa virka-aikoja vuodenvaihteesta alkaen.
Tähän saakka Kankaanpään kiirevastaanotto on palvellut pohjoissatakuntalaisia akuuteissa sairastapauksissa iltaisin neljästä kahdeksaan. Viikonloppujen iltapäivystys lopetettiin jo aiemmin syksyllä.
Lakkauttamispäätöksen lisäksi kritiikkiä on herättänyt virkamiesvetoisesti tehdyn päätöksen tekotapa ja siitä tiedottaminen. Satakunnan hyvinvointialueen hallituksen jäsen Irmeli Elomaa (vihr.) sanoo Kankaanpään Seudulle antamassaan haastattelussa, että tieto iltapäivystyksen lakkauttamisesta tuli hänelle yllätyksenä median välityksellä. Hän pitää tilannetta nöyryyttävänä luottamushenkilöiden kannalta.
– Hallinnossa ihmetellään, miksi virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä vallitsee luottamuspula. On vaikeaa tehdä päätöksiä, jos meille ei kerrota asioita, Elomaa kritisoi.
Hyvinvointialueen vastuualuejohtaja Anna Jaatinen puolestaan kiisti Kankaanpään Seudun haastattelussa jyrkästi, että päätös olisi tehty suljettujen ovien takana ja ilman etukäteiskeskustelua. Jaatisen mukaan päättäjillä on ollut tieto siitä, mitä hyvinvointialueen leikkaukset käytännössä tulevat tarkoittamaan.
Mistä kommunikaatiokatkoksessa sitten on ollut kyse?
Vastuualuejohtaja Jaatista sijaistava vastuuyksikön päällikkö Mirva Matikka ei osaa sanoa, mistä johtuu, että luottamushenkilöt eivät koe päässeensä osaksi prosessia.
– On tietysti harmillista, että näin on käynyt, sillä haluamme pitää niin henkilöstömme kuin päättäjät ja muut tärkeät tahot mukana päätöksenteossa, Matikka toteaa Kuntalehdelle.
Vastaanottokokonaisuuden tulevaisuudesta ja laajuudesta on puhuttu Matikan mukaan jo vuosien ajan. Hyvinvointialueella on todettu, että varsinaista ilta-aikaan ajoittuvaa kiireellistä hoidon tarvetta on vähän ja suurin osa iltakiirevastaanotolla hoidetuista asioista olisi voitu hoitaa jo päivällä. Vakavammat akuutit tapaukset on joka tapauksessa lähetetty Poriin.
– Kun asiat konkretisoituvat, voi tuntua, että ne tapahtuvat hyvin nopeasti. Valmistelua on tehty jo ennen hyvinvointialueen perustamista ja hyvinvointialueen olemassaolon aikana.
Nouseeko kynnys hoitoon hakeutumiselle?
Kuntalaiset ovat nyt luoneet kuntalaisaloitteen, jossa vedotaan iltapäivystyksen säilyttämisen puolesta. Yli 800 nimeä parissa päivässä keränneessä aloitteessa todetaan, että Tapalan päivystys on ollut tärkeä myös Honkajoen kaupunginosan, Karvian, Jämijärven, Siikaisten ja Pomarkun asukkaille sekä Niinisalon varuskunnalle. Pitkät välimatkat nostavat kynnystä hoitoon hakeutumiselle ja vähentävät paikkakunnan elinvoimaa, asukkaat murehtivat.
Matikka sanoo että hänelle henkilökohtaisesti ei ole kantautunut tietoa aloitteesta tai kuntalaisten mahdollisesti asiasta antamasta palautteesta.
– Kunnan kanssa toki tehdään yhteistyötä, mutta päätökset näissä asioissa luonnollisesti tekee hyvinvointialue.
Kankaanpäässä aiemmin iltavuoroissa työskennellyt hoitohenkilökunta siirtyy vahvistamaan päiväaikaista toimintaa.
– Suurin osa yhteydenotoista päivystykseen tapahtuu virka-ajan puitteissa. Asiat pyritään jatkossa myös hoitamaan virka-aikana, ei vanhaan tapaan niin, että potilas saattoi joutua odottamaan iltaan asti.
Erillisten kiirevastaanottojen tiedetään hyvinvointialueen mukaan myös huonontavan hoidon jatkuvuutta eli sitä, että potilasta olisivat mahdollisimman usein vastassa tutut työntekijät.
Viimeisenä uhkakuvana arviointimenettely
Hyvinvointialue kertoi perjantaina 1. joulukuuta tarkemmin syistä iltapäivystyksen lakkauttamiselle. Hyvinvointialueen mukaan keskittäminen on edullisempaa kuin usean päivystyksen ylläpitäminen.
– Pelkästään Kankaanpään kiirevastaanoton ostolääkäripalvelun kustannukset ovat olleet vuodessa noin 740 000 euroa. Kustannukset ovat olleet huomattavan suuret suhteessa hyötyyn ja siksi myös kiirevastaanottotoimintaa on pitänyt tarkastella kriittisesti sekä palvelutarpeen että talouden näkökulmasta, hyvinvointialueella perustellaan.
Kankaanpäässä sijaitsee Maavoimien Porin prikaatin Niinisalon yksikkö, jonka merkitys on mainittu myös kuntalaisten aloitteessa. Satakunnan hyvinvointialueen sopimus puolustusvoimien kanssa ei edellytä terveysasemaa varuskuntapaikkakunnilla, hyvinvointialue huomauttaa.
– Hyvinvointialueen taloustilanne on äärimmäisen tiukka. Kustannussäästöjä on saatava, tiedotteessa linjataan.
Satakunnan hyvinvointialue väläyttää tiedotteessaan myös kovaa uhkakuvaa:
– Jos hyvinvointialue ei pysty kolmen vuoden sisällä tasapainottamaan menojaan ja tulojaan ja kattamaan syntyvää alijäämää, lain mukaan se saattaa joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä käsitellään yhdistymismahdollisuutta toisen hyvinvointialueen kanssa.
Kankaanpää ja Satakunta eivät ole tilanteessaan yksin. Esimerkiksi Kouvolan kaupunki haluaa säilyttää ympärivuorokautisen päivystyksensä, joka Kotkan keskussairaalaan siirtyessään tarkoittaisi noin 50 kilometrin matkaa Kouvolasta. Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa palvelujen lakkautusuhasta tuli syksyn mittainen jännitysnäytelmä.
Kaikki hyvinvointialueet ja Hus-yhtymä ovat arvioineet tekevänsä tänä vuonna yhteensä yli miljardi euroa alijäämää. Tämä alijäämä on katettava vuoteen 2026 mennessä, ja monilla paikkakunnilla se tarkoittaa lähipalveluiden heikentämistä. Myös sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii, voisiko yhteispäivystyksiä järjestää aiempaa harvemmilla paikkakunnilla.
