Keravalla ehdokkaiden äänimäärissä oli vain kovin pieni ero – Suomen ulkopuolella vaalit voivat jopa jakaa perheitä, arvioi tutkimuspäällikkö
Tässä ovat kunnat, joissa Alexander Stubb nappasi suurimmat osuutensa äänistä presidentinvaalin toisella kierroksella. Visualisointi: Tietomuotoilutoimistu KRUT, krut.fi (lähteenä oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu)
Alexander Stubb valittiin Suomen uudeksi presidentiksi. Kokoomuksen presidenttiehdokas sai 51,6 prosenttia äänistä toisella kierroksella.
Stubb oli erityisen vahva ruotsikielisissä vaalipiireissä. Hän keräsi 62,8 prosenttia äänistä Vaasan vaalipiirissä. Vihreiden tukemalla Pekka Haavistolla oli myös omat kannattajakeskittymänsä.
– Vaalipiiritasolla tarkasteltuna Haavisto oli Stubbia suositumpi Helsingin, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Lapin ja Ahvenanmaan vaalipiireissä. Savo-Karjalan vaalipiirissä Stubbin ja Haaviston kannatus oli lähes tasoissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.
Ehdokkaiden kannatus oli lähes tasoissa Savo-Karjalassa, jossa Stubb oli piirin voittaja 50,1 prosentin ääniosuudella.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myös monessa kunnassa Stubb ja Haavisto olivat lähes tasoissa. Tiukin kamppailu kuntatasolla käytiin Keravalla, jossa ehdokkaiden prosenttilukemat olivat tasan 50-50. Alustavan laskennan perusteella Haavistoon tukeutui 17 äänestäjää enemmän kuin Stubbiin Keravalla.
Äänestysinto heikkeni
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom myöntää odottaneensa, että äänestysaktiivisuus olisi ollut korkeampi presidentinvaalin toisella kierroksella Suomessa.
Äänestysaktiivisuus oli 70,7 prosenttia toisella kierroksella. Vastaava prosenttilukema oli ensimmäisellä kierroksella tasan 75.
– Äänestysaktiivisuus laski ensimmäisen kierroksen jälkeen enemmän kuin odotin. Veikkasin, että aktiivisuus olisi ollut noin 72 prosenttia toisella kierroksella.
Edellisen kerran, kun presidentinvaalissa on edetty toiselle kierrokselle Suomessa, niin silloin äänestysaktiivisuus oli 68,9 prosenttia.
Äänestysaktiivisuuden väheneminen koko maan tasolla tietysti näkyy myös kunnissa.
– Äänestysaktiivisuus putosi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna yli 10 prosenttiyksiköllä kuudessa kunnassa.
Edellä mainitussa vertailussa kyseenalaisen kärkipaikan jakoivat Karvia ja Vimpeli 11,1 prosenttiyksikön laskulla. Seuraavina äänestysaktiivisuuttaan eniten menettäneiden listalla olivat Alajärvi, Soini, Merijärvi ja Kaustinen.
Linkki: Täältä näet äänten jakautumisen kunnittain
Poikkeuksena Ahvenanmaa
Äänestysaktiivisuuden nousua ei ilmennyt muualla kuin Ahvenanmaalla.
Valtaosassa Ahvenmaan kunnista äänestysaktiivisuus nousi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna, Pekola-Sjöblom jatkaa.
Presidentinvaalin toisella kierroksella korkeimman äänestysaktiivisuuden kuntia olivat järjestyksessään Luoto (86,8 prosenttia), Kauniainen (86,0) ja Pedersöre (83,9).
Samat kunnat olivat kärkikolmikkona ja samassa järjestyksessä myös ensimmäisellä kierroksella, Pekola-Sjöblom täsmentää.
– Toisella kierroksella myös Inkoossa oli äänestysaktiivisuus yli 80 prosenttia. Yhteensä vain neljässä kunnassa äänestysaktiivisuus kohosi yli 80 prosentin.
– Ensimmäisellä kierroksella yli 80 prosentin äänestysaktiivisuus oli 17 kunnassa.
Hyvässä kisahengessä
Kaiken kaikkiaan Pekola-Sjöblom on todella iloinen, miten presidentinvaalit toteutuivat.
– Voidaan olla ylpeitä siitä tavasta, miten siististi vaalikampanjaa ehdokkaat täällä kävivät, jos sitä vertaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin.
Pekola-Sjöblom on opiskellut aikanaan Yhdysvalloissa.
– Siellä vaaliasetelmat saattavat jakaa jopa perheitä.
Ruotsiin verrattuna Suomella on petrattavaa, tutkimuspäällikkö lisää.
– Vaalit kuin vaalit, niin Ruotsissa äänestysaktiivisuus nousee yli 80 prosentin, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Juttua muokattu: 12.2. kello 13.23, lisätty otsikkoon tutkimuspäällikön arvio.
Lue myös:
