Vuonna 2018 Espoon kaupunki ja Metropolian ammattikorkeakoulu järjestivät maahanmuuttajille 6Aika-rahoitteista yrittäjyyskoulutusta. Tavoitteena oli edistää työllisyyttä ja hyödyntää monikulttuurista osaamista. Kuva: Metropolia.

Maahanmuutto on monipuolisempi ilmiö kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää, selviää sisäministeriön maahanmuuton tilannekatsauksesta. Julkisessa keskustelussa korostuvat usein turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, vaikka kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa vain pienen osan kokonaisuudesta.

Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu.

Vuonna 2020 Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan noin 21 000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan on saanut viime vuosina vuosittain 3 000–4 000 henkilöä. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.

Maahanmuutto nykyisessä laajuudessaan on Suomessa melko uusi asia, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kansainvälisessä vertailussa yhä pieni. Vuonna 2019 Suomessa eli yhteensä 423 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä. Yleisimpiä taustamaita olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.

Mainos



Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Myös Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia.

Maahanmuutto välttämätön huoltosuhteelle

Sisäministeriön tilannekatsauksen mukaan maahanmuutto on välttämätöntä Suomen taloudelliselle huoltosuhteelle. Tulevina vuosina Suomen taloudellisen huoltosuhteen odotetaan heikentyvän merkittävästi. Siksi maahanmuuttoa pidetään keskeisenä tekijänä Suomen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

Viime vuosina maahanmuutto on kannatellut Suomen väestönkasvua, sillä syntyvyys on Suomessa matalalla tasolla. Vuonna 2020 Suomen väkiluku kasvoi juuri muuttovoiton ansiosta 10 854 hengellä. Muuttovoitto Suomeen tasapainottaa väestön ikärakennetta, sillä ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin suomalaista väestöä nuorempia.

Tulijoiden ikärakenteen takia maahanmuutto voi parantaa Suomen taloudellista huoltosuhdetta, vaikka työllisyysaste jäisi kantaväestöä alhaisemmaksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan maahanmuutto pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta puoli prosenttiyksikköä, jos muuttajien määrä ja työllisyysaste pysyvät nykytasolla. 

Eri selvityksissä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi suomalaisyritysten suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin Suomesta tällä hetkellä löytyy. Eniten osaajien tarvetta on tunnistettu muun muassa ICT-, teollisuus-, puhtaanapito- ja hoiva-aloilla. Esimerkiksi julkisen alan eläkevakuuttaja Keva arvioi, että Suomessa olisi jo nyt tarve yli 8 000 sairaanhoitajalle.

Lue lisää Suomen alueiden väestöpoliittisista haasteista ja mahdollisuuksista: Suomen alueille kaivataan avointa keskustelua väestön ikääntymisestä: ”Se että väestö kasvaa Intiassa, ei ratkaise ongelmia Kuhmossa”

Kunnilla tärkeä rooli elinvoimaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä

Maahanmuutto voidaan nähdä myös yhtenä mahdollisuutena vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta. Kunnilla on vuorostaan tärkeä tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Kuntapolitiikassa tehdään siis merkittäviä ratkaisuja Suomen elinvoimaisuuden tukemiseksi sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen edistämiseksi.

Sisäministeriön tilannekatsauksen mukaan kotouttaminen on hyödyllistä sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Vaikka kotouttamisella on kustannuksensa, kotouttamispalveluiden puute maksaa niitä enemmän.

Kotouttamistoimenpiteiden on havaittu parantavan maahanmuuttajien työllisyyttä ja ansiotasoa merkittävästi. Mitä paremmin Suomeen oleskeluluvan saaneet työllistyvät, sitä enemmän he maksavat veroja ja osaltaan rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa. 

Lue lisää ulkomaalaistaustaisten ja etnisten vähemmistöjen  poliittisesta kiinnittymisestä: Väitös: Sosiaalisten verkostojen puute vaikeuttaa ulkomaalaistaustaisen väestön poliittisen edustuksen toteutumista

Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy Uudellemaalle

Toistaiseksi ulkomaalaistaustaisen väestön jakautumisessa on suuria eroja alueiden ja kuntien välillä. Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy vahvasti Uudellemaalle, jossa asuu noin puolet kaikista Suomen ulkomaalaistaustaisista. 

Uudenmaan väestöstä 14,2 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2019. Maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli suhteellisesti pienin, 2,4 prosenttia.

Kunnittain tarkasteltaessa ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuonna 2019 suuri erityisesti Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Närpiössä, useissa Ahvenanmaan kunnissa, Pohjanmaan Korsnäsissä ja Turussa. Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä, jossa asuu neljäsosa koko Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Noin 200 kunnassa, eli yli puolessa Suomen kunnista, ulkomaalaistaustaisten osuus oli alle kolme prosenttia kunnan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia oli vähiten Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa.

Eri alueille muutetaan eri maista ja syistä

Eri kuntiin muutetaan eri maista ja syistä. Usein kunnan sijainti itsessään vaikuttaa paljon siihen, mistä maista sinne muutetaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa ulkomaalaistaustaiset ovat useimmiten venäläistaustaisia ja Länsi-Suomessa ruotsalaistaustaisia.

Eri alueilla väestön monimuotoisuutta selittävät myös esimerkiksi suuret kansainväliset yritykset, korkeakoulumahdollisuudet, maatalous- ja kausityöalat, vastaanottokeskusten sijainti sekä kuntien päätökset ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.

Runsasväkisellä pääkaupunkiseudulla asuu ihmisiä miltei kaikkialta maailmasta. Vuonna 2018 pääkaupunkiseudulla asuvista maahanmuuttajista reilut 30 prosenttia oli lähtöisin Aasiasta ja noin 25 prosenttia Euroopasta. Afrikkalaistaustaisia oli 14 prosenttia ja Pohjois- tai Etelä-Amerikasta tulleita noin neljä prosenttia. 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*