Kuntaliiton Karhunen: "Perjantaina tulleesta shokista on jollain tasolla päästy yli" – Nyt odotetaan kutsua keskusteluihin ministeriön kanssa
Kuntakentällä on alettu toipua valtionosuuksien yllätysleikkauksen aiheuttamasta ensijärkytyksestä, ja nyt katseet on suunnattu keskusteluihin valtiovarainministeriön kanssa, kertoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– Perjantaina tulleesta shokista on jollain tasolla päästy yli. Alamme ymmärtämään, mistä tämä johtuu, vaikka emme voikaan tilannetta hyväksyä. Kyse on viime hallituskaudella soteuudistuksen yhteydessä säädetystä lainsäädännöstä ja sen toimeenpanon hännistä. Ymmärrämme, että tämä on järjestelmän tulos, jota ei ole millään tavoin muutettu tarkoituksella kunnille epäedulliseksi. Tämä on kuitenkin sen suuruusluokan leikkaus tässä vaiheessa, että se vaikuttaa kuntien talouteen hyvin negatiivisesti.
Tyytyväisiä kuntakentällä ollaan Karhusen mukaan siitä, että valtiovarainministeriö valmisteli nopeasti viikonlopun aikana lain, jolla leikkaukset lykätään alkamaan vuodesta 2025 eteenpäin.
– Tulkitsemme, että tässä tuli myös hallitukselle lisäaikaa miettiä, miten tämä viimeinen häntä kompensoidaan. Me lähdemme siitä, että valtion hartiat ovat leveämmät kantamaan tämän taakan, joka kunnille nyt lankesi.
Kuntaliitto vaatii aiemmin viikolla julkaistussa kannanotossaan, että valtion tulee tavalla tai toisella kattaa mahdolliset valtionosuuden lisäleikkaustarpeet.
– Olemme ymmärtäneet, että valtiovarainministeriö hakee kompensointiin ratkaisua. Eilen sain myös vahvistuksen Riikka Purralta, että asian hoitamiselle on vahva tahto. Ymmärrämme, että se ei ole helppoa, koska se vaatii säästöjä muualta valtion budjetista. Tämä kysymys pitää ratkaista valtion ensi vuoden kehysriihessä, eli suunnilleen maaliskuussa olisi viimeistään oltava jokin esitys hallitukselta, Karhunen pohtii.
Kuntien täytyy heti ensi vuoden alusta alkaa suunnitella tulevien vuosien taloutta, joten kutsua keskusteluihin odotetaan mahdollisimman pian.
– Olisi myös hirveän tärkeää, että koska leikkaus tehdään muodossa euroa per asukas, kompensaatio tehtäisiin samassa suhteessa. Koko kuntakenttä on sitä mieltä, että valtion pitää hoitaa tämä loppulasku. Ei tälle ”piiskalle” ole ymmärrystä missään päin Suomea.
Huolena niin valtion kuin kuntien velka
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmaisi keskiviikkona suuren huolensa Suomen velkaantumisesta. ”Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalla”, Purra lausuu ministeriön tiedotteessa. Ministeri huomauttaa, että mahdolliset valtionosuuksien kompensaatiot ovat myös ylimääräistä kulua valtiolle.
Minna Karhusen mukaan Kuntaliitto jakaa huolen koko julkisen talouden velkaantumisesta.
– Valtion velkaantuminen vaikuttaa tietysti kuntien kohteluun ja siihen, miten valtio voi osallistua palveluiden rahoittamiseen valtionosuuksilla.
Suurimmat menoerät kunnissa koostuvat nyt sivistyssektorista, loppu pienemmistä puroista.
– Tulossa on pysyvä leikkaus, ja samalla valtio on antamassa 200 miljoonaa perusopetukseen. Se raha palaa siinä heti ensimmäisenä, ja panostukset menisivät hukkaan. Toinen vaihtoehto kunnissa on lykätä investointeja, mikä ei tässä rakentamisen suhdannetilanteessa olisi kauhean järkevää.
Karhusen mielestä kunnissa ei ole otettu velkaa turhaan.
– Velkaantuminen on syntynyt pitkälti investoinneista kasvuun ja elinvoimaan. Valtio on vyöryttänyt myös omia kustannuksiaan esimerkiksi infrahankkeista kunnille, mikä on lisännyt kuntien velkaantumista. Sitten meillä on isoja kaupunkeja, joiden on koko kansantaloudenkin takia investoitava pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa, mikä tietysti myös rasittaa niiden taloutta.
