Nyt kaivataan korjaussarjaa valtionosuusjärjestelmään – "Eihän tässä ole mitään järkeä", kritisoi Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu
Valtiovalta veti kunnilta maton alta. Nyt on mietinnän paikka sen suhteen, mihin rahat jatkossa riittää.
Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu on viikonlopun sulattelunkin jälkeen yhä edelleen järkyttynyt perjantain shokki-ilmoituksesta.
-Jos nykyjärjestelmä tuottaa tämän kaltaisia tuloksia, niin eihän tässä ole mitään järkeä. Tähän järjestelmään täytyy saada korjaussarja. Järjestelmä tuottaa tällaisia tuloksia sen takia, että siellä on väärät kustannusluvut sisällä. Kymenlaakson alueella maksetaan nyt kovaa hintaa etupainotteisesti tehdystä palkkaharmonisoinnista ja koronavuosista, Ilari Soosalu kritisoi.
-Kaiken lisäksi tieto tuli julki niin myöhään vasten viikonloppua ja loppuvuodesta, Soosalu jatkaa.
Haminan ensi vuoden talousarvio on 5,7 miljoonaa euroa miinuksella. Kymsoten aikanaan perustaneita kuntia ei tosiaankaan palkittu hyvinvointialueen hyväksi tehdystä työstä.
-Kun lähdetään katsomaan oikeita lukuja, niin pitää huomioida sote-menot viiden vuoden ajanjaksolta. Nyt otettiin kaksi vuotta, jotka olivat molemmat poikkeusvuosia kulujen suhteen.
Hamina joutuu maksamaan valtiolle valtionosuuksia takaisin kolme miljoonaa euroa ja perjantaina julkaistu tieto lisää maksettavaa vielä 1,5 miljoonalla eurolla.
-Pitää pohtia, miten valtionosuudet voivat olla miinusmerkkisiä? Onko se ongelma liian pieni maatasolla, ettei siihen kannata kiinnittää huomiota. Tilanne ei paranne millään pienillä korjaustoimilla, sillä siellä on sisässä ne väärät luvut, joiden pohjalta laskelmia tehdään Kymenlaakson kohdalta. Pitää ottaa laskennan pohjaksi oikea data, muuten vanhat virheet vain kertautuvat tulevissa laskelmissa, Ilari Soosalu vaatii.
Jos korjaussarjaa ei saada tehtyä, niin tämä näkyy nopeasti kuntalaisten arjessa, kun kaupunki on pakotettu nopeisiin ja reaktiivisiin toimenpiteisiin. Kaupungin tulevaisuus ja elinvoima on vahvasti uhattuna.
-Jos meidän pelimerkkejä viedään, niin hankala meidän on ihmisten asioita hoitaa nyt ja varsinkin tulevaisuudessa, Soosalu huokaa.
Huonoa hallintoa
Ilolla ei perjantain virka-ajan jälkeistä tiedotusta otettu vastaan Kontiolahdellakaan.
-Onhan tämä pöyristyttävää. Jos jossain voi huonoa hallintoa olla, niin tämän tiedon julkistamisajankohta oli sitä. Kunnilla ei ollut mitään mahdollisuutta enää reagoida asiaan, sillä kaikkien oli pitänyt jo ilmoittaa ensi vuoden veroprosentit eteenpäin. Kuntien ensi vuoden talousarvioiden valmistelu on jo pitkällä ja osassa kuntia valtuusto on jo tehnyt niistä päätökset, Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen ihmettelee.
Tuononen kaipaa tarkempaa tietoa ja perusteita valtionosuuksien lisäleikkauksille. Perustelujen ja laskelmien pitää olla läpinäkyviä.
-Nyt pitää saada selkeät laskelmat ja perustelut siitä, miksi tällaisia valtionosuuksien lisäleikkauksia tehdään. Taisi olla Hesarin juttu viikonloppuna, jossa perusteltiin asiaa muun muassa odotettua heikommalla pääomatulojen kertymällä. Eihän se nyt ole oikein, että kunnat joutuvat siitäkin kantamaan vastuun, Tuononen ihmettelee.
Keskusteluyhteys ja tiedonkulku kuntakentän ja valtiovarainministeriön välillä on ollut kaikesta päätellen heikkoa. Tieto on valtaa kuntataloudellisessakin ja taloussuunnittelussa erityisesti oikea tieto.
-Aiemmin on aina voitu luottaa siihen, että ministeriön syksyn aikana julkaisemat valtionosuuslaskelmat pitävät kuta kuinkin paikkansa, mutta nyt ei niin tapahtunut. Tilanne on kunnille kohtuuton. Muutos ei voi myöskään tulla missään nimessä voimaan 2024.
-Jos päätös ei jostakin syystä muutu, ja valtionosuuksien leikkaukselle löytyy laillinen peruste, niin kunnat tarvitsevat ehdottomasti aikaa sopeutua. Aiemmin pienemmissäkin valtionosuuksien muutoksissa on ollut siirtymäaika tai joku muutosrajoitin, jotta vuosikohtaiset muutokset eivät muutu kohtuuttomiksi.
Kontiolahdella 80 euron vähennys asukasta kohden tarkoittaa 1,2 miljoonaa euroa lisää alijäämää.
-Meidän budjetti oli alun perin neljä miljoonaa euroa alijäämäinen, josta veronkorotuksella kuitattiin 1,5 miljoonaa. Teimme etupainotteisesti sopeutumistoimia 1,5 miljoonan verran ja silti talousarvio jäi noin miljoonan alijäämäiseksi, mutta sen kanssa voimme elää.
-Jos 1,2 miljoonan euron vähennys valtionosuuksiin meillä toteutuu, niin meillä käy talousarvioissa kuin Monopoli-pelissä. Edessä on paluu lähtöruutuun pankissa käymättä, Tuononen kuvailee.
-Onneksi meillä Kontiolahdella on vielä taseeseen kertynyt kumulatiivista ylijäämää, mutta monessa kunnassa tämä on tekemätön paikka. Eduskuntavaalien alla kaikki puolueet vakuuttivat, ettei koulutuksesta leikata. Tämä on suora leikkaus koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja elinvoiman kehittämiseen, kunnanjohtaja Jari Tuononen jatkaa
Kauhea summa
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä on muiden kuntajohtajien tavoin tyrmistynyt. Veroprosentit oli päätetty ja talousarviot laadittu. Sitten tulee valtionosuuksien lisäleikkaus, joka räjäyttää pohjan kaikelta.
-Se on meillä noin 5,5 miljoonaa euroa. Se on kauhea summa, Kiiskilä huokaa.
Seinäjoen taloustilanne on muiden kuntien tapaan tiukka, eikä miljoonakaupalla leikattavaa tule löytymään. -Meillä on lähdetty ensi vuoden talousarvion rakentamisessa liikkeelle nollabudjetilla ja siellä on jo nyt hyvin tarkkaan käyty kaikki läpi. Ei sieltä yksinkertaisesti voi enää leikata mistään. Tässä on nyt unohdettu kuntalaisten tavallinen elämä kouluineen, kulttuurineineen, liikuntapaikkoineen ja kirjastoineen, ihmettelee Kiiskilä.
-Tämä ilmoituksen ajankohta on käsittämätön. Juuri on saatu ensi vuoden veroprosentit päätettyä ja sitten tulee tämmöinen tieto. Meillä puolen veroprosentin korotus on noin 7 miljoonaa euroa, Jaakko Kiiskilä jatkaa.
