Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen haastattelussa valtionosuuksien kutistumisesta: "Kaikki ovat olleet yhtä yllättyneitä"
Ikonen kuvattuna vuonna 2020. (Kuva: Laura Oja)
Kuntien valtionosuuksien huomattava pienentyminen ja keinot tilanteen helpottamiseksi ovat olleet kunta-alan ykköspuheenaihe kuluneella viikolla. Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kommentoi tilannetta Kuntalehdelle keskiviikkona iltapäivällä.
Vähennys valtionosuuksiin tuli kunnille yllätyksenä, ja kritiikkiä herätti myös tiedotteen julkaisu perjantai-iltana. Ikonen sanoo, että pohjimmiltaan tilanteessa ei ole kyse valtiovarainministeriön aikataulutuksesta vaan rahoitusmallista, jonka mukaan valtionosuuden tarkistukset tehdään.
Milloin saitte luvut omaan tietoonne?
– Itselleni tiedot tulivat viime viikolla. Edellisen viikon perjantaina tuli ennakkotieto, että valtionosuuksien määrä on muuttumassa, mutta mittakaava ei ollut tuolloin tiedossa. Maanantaina näin ensimmäiset luvut. Silloin hälytyskellot soivat sen verran, että tiistaina otimme asian johtoryhmän käsittelyyn ja pyysin lisätietoja laskelmista, syistä ja seurauksista. Viikon aikana laskelmat tarkentuivat ja alkoivat varmistua, jonka jälkeen alkoi olla selvää, että laskelmat voi ja pitää julkistaa niiden ollessa valmiita. Turha tällaista tietoa on pitää vakan alla siinä vaiheessa, kun se on varmistettu.
Saitteko tiedot heti, kun ministeriössä oli niitä selvitetty?
– Sotesiirto-laskelma on nyt marraskuussa päivitetty lopullisilla tiedoilla. Käsitykseni on, ettei kenelläkään tätä tietoa ollut ja kaikki ovat olleet yhtä yllättyneitä muutoksen kokoluokasta arvioituun verrattuna. Vaikka tiedostimme, että ajankohta ei ollut optimaalisin, avoimuuden nimissä oli parempi julkistaa tiedot. Loppuviikko neuvoteltiin ratkaisuja, ja maanantaina onneksi saatiin myös päätökset myös julki.
Kuvailitte maanantaina päätettyä leikkauksen jaksottamista vuosille 2025-2027 nopeaksi toimeksi, jolla kuntien tilannetta voidaan kohtuullistaa. Jaksottamisen lisäksi haetaan pidemmän aikavälin ratkaisuja. Millaisella aikataululla näitä ratkaisuja voitaisiin saada?
– Tilanne on kuntien kannalta kaikkiaan kohtuuton, koska tämän mittakaavan muutosta ei varmaan yksikään kunta pystynyt ennakoimaan. Siksi tartuimme ensin siihen, että tarvitaan nopeita toimia, ja ensiratkaisuna päädyttiin jaksotukseen. Rinnalla lähdetään etsimään ratkaisuja kuntien talouteen vuodesta 2025 alkaen. Näitä ratkaisuja lähdetään selvittämään heti, ja tänään on jo käyty keskusteluja. Sitä on vielä käytävä huolella läpi, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Tavoite on löytää ratkaisuja mahdollisimman pian.
Millaisista suunnista ratkaisuja voitaisiin lähteä haarukoimaan?
– Tarkoituksena on käydä ratkaisujen sisältöä läpi jatkovalmistelussa, mutta on tarpeen käydä läpi kaikenlaisia vaihtoehtoja. Tarkemmat keinot selviävät jatkovalmistelussa, joten on parempi, etten niitä lähde vielä tässä arvioimaan.
Alun perin julkaistu leikkaus olisi voinut lisätä negatiivisten valtionosuuksien kuntien määrää kymmenestä viiteentoista. Vältytäänkö jaksotuksella tältä?
– Tällä jaksotuksella varmistettiin, että ensi vuonna ei tule muutoksia sen päälle, mitä talousarvioesityksessä on ollut. Ensi vuodelle tilanne ei muutu, kuntien taloudelle vuodesta 2025 eteenpäin haemme ratkaisuja. On myös hyvä muistaa, että tässä ei ole kyse valtionosuuksien uudistuksesta, joka kulkee tästä erillään. Meillä on tässä monta tasoa, joilla liikutaan. Erikseen tulevassa vos-uudistuksessa voidaan ylipäätään kehittää järjestelmää tukemaan kuntien pärjäämistä elinvoima- ja sivistystehtävässä. Siinä haetaan ratkaisuja siihen, ettei negatiivisen valtionosuuden kuntia olisi.
Monessa kunnassa on nyt huolta siitä, kuinka rahat riittävät esimerkiksi sivistyspalveluiden toteuttamiseen. Kuinka ministeriössä on mietitty sitä, riittävätkö rahat tähän jaksotuksen kanssakaan?
– Nyt kun sote-palvelut lähtivät kunnilta ja te-palvelut tulevat kunnille, niiden rooli muuttuu paljon. Sivistys- ja elinvoimapalvelut ovat aiempaa keskeisempiä. Hallituksen tavoite on, että koulutuksesta ei leikattaisi. Kuntien tasolla sovittiin perusopetuksen vahvistamisesta 200 miljoonalla, ja myös ammatti- ja lukiokoulutusta tuetaan. Näidenkin palveluiden turvaaminen oli syy siihen, miksi tähän tilanteeseen lähdettiin reagoimaan. Teknisesti kyseessä oli rahoitusmallista johtuva muutos, mutta näimme tämän olevan kunnille liian kova isku jo valmiiksi haastavassa taloustilanteessa.
Onko olemassa riski, että yllätyksiä kuntien rahoituksessa ilmenee myös ensi vuonna?
– Tämä on ihan poikkeuksellinen tilanne. Täytyy muistaa, että tässä on tehty historiallisen suuri soteuudistus, jota on tehty menneiden vuosien taloustietojen varassa. On harmillista, että muutos on näin suuri. Tätä ei kuitenkaan voi verrata normaaleihin vuosiin, koska ei tällaisia uudistuksia tehdä joka vuosi.
Lue lisää:
