Lahti ei haluakaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritykseen
Kuinka terveyspalvelut järjestetään Päijät-Hämeessä jatkossa? Yhteisyrityksen perustaminen sai uuden käänteen.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja terveysjätti Mehiläisen yhteisyrityksen perustamisesta on kehkeytynyt perin kummallinen tilanne.
Lahden kaupunginhallitus päätti alkuviikosta äänin 7–4, ettei se kannata yhteisyrityksen perustamista.
Lahti on hyvinvointiyhtymän suurin kunta. Yhtymän mukaan yrityksen perustaminen voi kuitenkin Lahden kannasta huolimatta edetä, jos muut kunnat kannattavat sitä edelleen.
Lahti on eri mieltä: pohjaehdotus yhteisyrityksen perustamisesta katuu, jos Lahti äänienemmistöineen näin päättää.
Asia on seuraavan kerran esillä perjantaina, kun yhteisyrityksen perustaminen on esillä yhtymäkokouksessa.
Lääkäripula kyettävä ratkaisemaan
Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (SDP) sanoo, että mistään äkkinäisestä päätöksestä ei ollut kyse.
Kaupunginhallitus on hänen mukaansa käsitellyt asiaa pitkään ja perusteellisesti, ja enemmistön mielestä yhteisyrityksen perustaminen ei ole tarkoituksenmukainen tapa järjestää lahtelaisten palveluja.
– Kaupunginhallituksen enemmistön mielestä julkisen toimijan tulisi toteuttaa palvelut.
Hildénin mielestä tilannetta – esimerkiksi lääkäripulaa – ei ratkaista sormia napauttamalla, mutta enemmistön mielestä tämä on mahdollista.
Hildén huomauttaa, ettei yhteisyrityksen perustamisen hylkäämisessä ole kyse vastakkainasettelua ”yksityinen paha, julkinen hyvä”. Hyvää työtä tehdään kummallakin puolella. Mutta myöskään ei ole niin, että vain yksityinen tekisi työn tehokkaammin ja paremmin.
Kaupunginhallituksessa rakentava keskustelu
Hildénin mukaan kaupunginhallituksen päätökseen vaikutti myös se, että yhteisyritys ei olisi ollut maan hallituksen tahdon mukainen.
– Lakiluonnos edellyttää, että julkinen puoli pystyy vastaamaan toiminnasta kaikissa tilanteissa. Epäilimme vahvasti yhteisyrityksen osalta, miten se kykenisi varmistamaan tämän.
– Jos julkinen ei nykyisillä rahoilla ole saanut parannettua palvelua ja laatua, mikä olisi yksityisen puolen taikanappi?
Hildénin mukaan kaupunginhallituksen keskustelu käytiin hyvässä hengessä, vaikka aihe olikin kuumottava. Kritiikki oli rakentavaa.
– Neljän ja puolen tunnin kokouksesta kolme ja puoli tuntia meni keskusteluun yhteisyrityksen perustamisesta.
Perussopimusta kiirehdittiin liikaa
Hildén pohtii, että mikäli yhteisyrityksen perussopimuksen linjauksista olisi käyty kunnollinen keskustelu, nykyiseen tilanteeseen ei olisi jouduttu. Asiaa vietiin eteenpäin kiireellä.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on mukana 12 jäsenkuntaa. Näistä yhteisyritystä on perustamassa 10. Kaksi kuntaa ei ole mukana, koska ne hoitavat perusterveydenhuoltonsa itse.
Hildénin mielestä perussopimuksen linjauksiin tulisi nyt etsiä kompromissia mutta arvioi, että tilannetta puidaan vielä oikeusasteissa.
PHHYKY käynnisti tammikuussa sote-keskushankinnan ja yhteisyrityksen perustamisen valmistelun. Kuntayhtymän mukaan yhteisyrityksen perustaminen oli tarkoin harkittu, yhtymän strategiaa tukeva sosiaali- ja terveyskeskuspalveluiden tuottamisen tapa.
Yksityisen kumppanin on tarkoitus omistaa yhteisyrityksestä 51 prosenttia ja kuntayhtymän 49 prosenttia.
Lue lisää: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä esittää Mehiläistä yhteisyrityksen kumppaniksi