Lakiklinikka: Tumman oven takana
Kuva: Kari Långsjö
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokoushuoneen ovi tuli alkuvuodesta uutisista tutuksi. Kahdella viimeisellä suurella hallinnon uudistamisyrityksellä on tämänkin lehden lukijoita perehdytetty ”perustuslaillisiin reunaehtoihin” ja erityisesti perustuslakivaliokunnan rooliin lainsäädäntöprosessissa. Pian valiokunta saa uudet jäsenet. Mitä juhlavanjyhkeän oven takana tehdään?
Vähintään 17-jäsenisen perustuslakivaliokunnan ydintehtävä on valvoa, että tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eli enemmistöpäätöksellä ei hyväksytä perustuslain ja erityisesti perusoikeuksien kanssa ristiriidassa olevia lakeja. Tämän ennakollisen valvontatehtävän merkitys on vahvistunut 1990-luvulta lähtien. Perustuslain 74 §:n mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Perustuslakivaliokunta on tehtäviltään ja toimintatavaltaan valiokuntien joukossa poikkeuksellinen. Yleensä valiokunnissa hallituksen esityksiä arvioidaan ja lausuntoja tai mietintöjä muotoillaan enemmistöpäätöksin. Perustuslakivaliokunnan lausunnot ovat olleet yksimielisiä.
* * *
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Erityispiirre valiokunnan toiminnassa on myös perustuslakiasiantuntijoiden merkittävä panos esitysten arvioinnissa. Asiantuntijoina valiokunta kuulee pääosin eri alojen, mutta erityisesti valtiosääntöoikeuden ja perusoikeuksien asiantuntijoita sekä kansainvälisiin sopimuksiin perehtyneitä tutkijoita. Valiokunnan omien virkamiesten ohella asiantuntijoiden rooli onkin merkittävä. Ilman syvällistä perehtymistä perustuslakiin, perusoikeuksiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin hallituksen esitysten arviointi tuskin olisi mahdollista. Asiantuntijoiden kuuleminen osaltaan legitimoi perustuslakivaliokunnan kannanottoja. Suomalaisessa järjestelmässä tuomareilla ja tuomioistuimilla ei ole varsinaisesti roolia lainsäädännön perustuslainmukaisuuden valvonnassa. Vain jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa yksittäisessä asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Kun keskustellaan perustuslakivaliokunnan kannanottojen vaikutuksesta esimerkiksi tuleviin rakenneuudistuksiin, on hyvä muistaa, että perustuslakivaliokunnan tehtävänä on arvioida sen käsittelyyn tullutta hallituksen esitystä. Valiokunnan säätämisjärjestystä koskevat huomautukset esityksestä ovat käytännössä sitovia. Lähtökohtaisesti se ei arvioi etukäteen muita mahdollisia vaihtoehtoja. Olennaista on kuitenkin löytää valiokunnan laajoista lausunnoista keskeisimmät, perustuslain tulkintakäytäntöä luovat kannanotot.
* * *
Perustuslainmukaisuuden valvonnan lisäksi perustuslakivaliokunnalla on muitakin tehtäviä. Kaikkiin toimiin se ei kuitenkaan joudu onneksi usein tarttumaan. Esimerkiksi ennen kansanedustajan erottamista edustajantoimesta eduskunnan on pyydettävä asiassa lausunto perustuslakivaliokunnalta. Erottaminen tulee kyseeseen, jos kansanedustaja olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen. Edustajantoimen päättyneeksi julkistaminen on mahdollista vain rikoksen perusteella ja edellyttää niin ikään perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, eduskunnan oikeusasiamiestä ja oikeuskansleria vastaan valtakunnanoikeudessa päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton menettelyn lainvastaisuudesta. Valiokunta arvioi eduskunnan oikeusasiamiehen virkaan hakeneet, ja oikeusasiamiehen vapauttaminen tehtävästään edellyttää myös valiokunnan kannanottoa.
Tarjolla määräajaksi mielenkiintoisia tehtäviä näköalapaikalla.
Juha Myllymäki, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 4/2019
