Lakiklinikka: Yhtenäiskunnista yhtenäismaakuntiin
Kuva: Kari Långsjö
Kesällä julkaistu lainsäädäntöpaketti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteiden uudistamisesta on lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmistelussa eduskuntaa varten. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoiteaikataulun mukaan paketti hyväksyttäisiin kesällä 2021 eli vuoden päästä sote-maakunnat olisivat jo olemassa.
Tällä kertaa Kuntaliitto järjesti oman lausuntonsa laatimisen tueksi elo-syyskuun aikana yli 20 verkostotilaisuutta hyvin tuloksin. Viimeistään kuluvan vuoden aikana saavutettu rutiini etätyöskentelyyn mahdollisti käytännössä kuntien ja kuntayhtymien näkemysten keräämisen näin laajasti vain kolmessa viikossa. Pandemiapilvelläkin on hopeareunuksensa.
* * *
Uuudistuksessa on kyse merkittävästä tehtävien siirtämisestä kunnilta sote-maakunnille. Uudenmaan ja Helsingin kaupungin erillisratkaisu on innovaatio, jota aiemmissa ehdotuksissa ei ole esitetty. Helsingin kaupunki olisi ehdotuksen mukaan ainoa kunta, joka järjestää itse perustason sote-palvelut ja pelastustoimen palvelut. Vastaavan tyyppistä erityisasemaa ei toiveista huolimatta muille kaupungeille ole tulossa. Vain vajaa vuosi sitten valtiosääntöoikeuden professori Juha Lavapuro laati valtiovarainministeriölle selvityksen perustuslain reunaehdoista kuntien tehtävien eriyttämiselle. Selvityksestä tuli uudistuksen valmistelussa merkityksellinen ja ajankohtainen juuri Helsingin kaupungin erityisaseman vuoksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Erillisratkaisu ei sinällään olisi ollut ainakaan perustuslaillinen ongelma. Selvityksessä todettiin, että kuntien tehtävien eriyttämiseen johtavan sääntelyn on vastattava niitä vaatimuksia, joita perustuslaki muutoinkin asettaa kuntia koskevalle taikka perusoikeuksien toteuttamiseen liittyvälle sääntelylle. Johtopäätös on se, että erillisratkaisua tärkeämpää on kiinnittää tarkastelu siihen, miten erillisratkaisu toteutetaan, millaisia tavoitteita sillä on ja miten omaksuttu ratkaisu edistää näiden tavoitteiden toteuttamista. Lienee selvää, että ehdotettu erillisratkaisu on ennakkotapauksena viimeistään eduskunnassa tarkan arvioinnin kohteena.
* * *
Demokratian ja kansalaisten osallistumisen kehittämisessä riittää jatkossakin työtä. Monelta osin maakuntalain säännösten esikuvana on toiminut kuntalaki. Maakuntavaaleista huolimatta itsehallintoa rajoittavat valtion rahoitus ja siitä omalla logiikallaan seuraava valtion ohjaus. Tehtävien siirtyessä kunnilta ehdotetun kaltaisille sote-maakunnille demokratiatase tuskin vahvistuu siitäkään huolimatta, että monelle kunnalle uudistus on helpotus. Koetellun ja vahvaa perustuslaillista suojaa nauttivan kuntademokratian soveltamisala kapenee ja sitä korvaa heikko sote-maakunnallinen itsehallinto. Ilman omaa verotusoikeutta aito itsehallinto ja itsenäisyys jäänevät kauas esikuvastaan.
Kuntien rooli muuttuu uudistuksessa aivan olennaisella tavalla. Tällä kertaa siihen ei ole valmistelussa juurikaan kiinnitetty huomiota. Kuntiin vaikuttavat kuitenkin olennaisesti myös muut tekijät ja trendit – usein vielä eri suuntiin eri puolilla maata. Uudistuksen vaikutuksia arvioidaan mielellään yleisellä tasolla myös suhteessa näihin trendeihin, vaikka valtakunnan keskiarvolla on lopulta merkitystä vain tilastoissa. Tulevaisuus näyttää kovin erilaiselta eri puolilla maata, ja siksi kuntien ääntä on syytä kuunnella.
Muuten olen sitä mieltä, että maakunnaksi tulisi nimittää vain oikeita maakuntia.
Juha Myllymäki, lakiasiainjohtaja, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 10/2020
