Liian vähän hakijoita ensimmäisellä kierroksella, kuntia houkutellaan uudelleen työllistämisen hankkeeseen
Kuva: Ville Miettinen
Kunnille on tarjolla 50 prosentin työllisyyspoliittinen avustus hankinnoilla työllistämistä varten.
Eikö hankinnoilla työllistäminen kiinnosta kuntia? Mikä on syynä, että työllistämisen vauhdittamiseen tarkoitettua hankehakua jatketaan?
Kunnille on tarjolla 50 prosentin rahoitusta hankinnoilla työllistämisen toimintamallin rakentamiseen ja kehittämiseen. Joulukuun ajan auki ollut hankehaku on avattu nyt uudelleen niukan osallistumisen vuoksi. Kahdeksan TE-toimiston uusi hakuaika päättyy 26.2.2021.
Hankehakua ovat jatkaneet Uudenmaan TE-toimisto, Satakunnan TE-toimisto, Pohjois-Savon TE-toimisto, Pohjois-Karjalan TE-toimisto, Keski-Suomen TE-toimisto, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Kainuun TE-toimisto ja Lapin TE-toimisto.
Projektipäällikkö Anu Tirkkonen Suomen Kuntaliitosta kertoo, että työllistämisen toimintamalli kiinnostaa kyllä, ja kunnat ottivat häneen aktiivisesti yhteyttä jo ennen sen alkamista viime syksynä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tirkkosen mielestä yksi iso syy niukkaan hakemisen määrään oli tiedotus. Kunnille saattoi tulla alussa virheellinen käsitys siitä, että työllisyyden kuntakokeilussa mukana olevat kunnat eivät voisi saada tätä työllisyyspoliittista avustusta. Tosiasiassa tällaista estettä ei ole. Kuntakokeilukutia on toista sataa.
– Toinen syy on se, että hakuaika oli joulukuussa, mikä osui liian kiireiseen aikaan, Tirkkonen kertoo.
Mukaan lähtemistä saattaa hidastaa myös rahoitus. Vaikka tukea tuleekin, puolet jää kuitenkin kunnan itse maksettavaksi. Haussa on myös useita kriteereitä ja tarkat maininnat muun muassa siitä, mitä kunnan kustannuksiksi hyväksytään.
– Joissakin kunnissa on ehkä pidetty avustussummaa pienenä verrattuna hankkeen byrokratiaan, Tirkkonen sanoo.
Malli hyvä, periaatteessa
Tirkkonen huomauttaa, että yksikään kunta ei ole arvostellut toimintamallia huonoksi. Se on yksi mahdollisuus parantaa julkisen talouden kestävyyttä.
Julkisen talouden kestävyys on mukana myös valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä julkisten hankintojen strategiassa, joka julkaistiin viime syksyn Kuntamarkkinoilla.
Tirkkonen kärjistää strategian siten, että siihen sitoutuminen on valtiolle pakollista, kunnille vapaaehtoista. Strategian yksi teema on sosiaalinen kestävyys, tavoitteena hankinnoilla työllistäminen.
Kuntaliiton johtava lakimies Katriina Huikko tiivisti tammikuun Kuntalehdessä, mitä hankinnoilla työllistämisellä tarkoitetaan.
– Hankinnoilla työllistäminen tarkoittaa, että julkinen hankkija liittää tarjouspyyntöönsä tai hankintasopimukseen ehdon työllistämisestä. Siinä edellytetään, että sopimuskumppani työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä tai nuoria työuransa alussa.
Huikko huomautti, ettei hankinnoilla työllistämistä kannata ajatella vain taloudellisesti. Työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikat ovat inhimillisesti ajateltuna kullanarvoisia työllistyneille henkilöille. Aiemmissa piloteissa on nähty, kuinka osa heistä on saanut ehdon kautta vakituisen työsuhteen.
Kuntien rooli korostuu
Hankinnoilla työllistämisen hankkeen on tarkoitus rakentaa rahoitettavien hankkeiden välille verkosto, jolloin jokaisen kunnan ei tarvitse yksin kehittää hankinnoilla työllistämisen toimintamallia. Hankkeessa voidaan myös mallintaa hankinnat, joihin toimintamalli käy.
Hankkeen on määrä vahvistaa entisestään kuntien roolia työllisyyden hoidossa. TEM vastaa ohjelman kokonaisuuden toimeenpanosta, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.
