Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Nette Rimpioja vaatii, että nuoria on nyt kuunneltava aidosti kunnissa

Nuorisovaltuustojen liiton (Nuvan) puheenjohtaja Nette Rimpioja haastaa kaikki kunnat pohtimaan tulevaisuuden tarkoitustaan.

Mitkä ovat tulevaisuuden kunnan tehtäviä? Minkä takia kunta on?

Nämä kysymykset ovat tärkeitä. Niiden käsittelyyn on oltava aikaa ja resursseja, Rimpioja näkee.

– Iso osa kuntien lakisääteisistä tehtävistä poistuu, kun hyvinvointialueet vastaavat jatkossa sote-palveluiden järjestämisestä. Toivomme, että talouspaineen allakin kunnat kohdistavat riittävästi resursseja lasten ja nuorten palveluihin.

Kunnan aikuiset ratkaisevat, minkälaisia mahdollisuuksia lapsilla ja nuorilla on asuinympäristössään, hän jatkaa.

Jos kunta ei pysty yksin tarjoamaan tarvittavaa kuntalaisilleen, silloin kuntapäättäjien kannattaa miettiä asioita isommallakin joukolla.

– Kuntien kannattaa tehdä tarvittaessa kuntarajat ylittävää yhteistyötä, jotta niitä palveluita olisi nuorille tarjolla.

Karuja esimerkkejä

Rimpioja on pistänyt merkille viime vuosien aikana, miten karulla tavalla joissakin kunnissa on karsittu esimerkiksi vapaa-ajan palveluista ja niiden ylläpidosta.

– Tällaiset leikkaukset konkretisoituvat eri tavoin pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden Suomi voi yhtä hyvin kuin nykyajan lapset ja nuoret.

– Kolmannelle sektorille on tarjottava toimivat edellytykset harrastusten järjestämiseen.

Kouluarjen on oltava kunnossa, hän lisää.

– Kuntien on pidettävä huoli siitä, että kouluissa on riittävästi resursseja ja opettajia.

Kuntien kannattaa panostaa lasten ja nuorten asioihin, hän jatkaa.

– Nuoret osaavat äänestää jaloillaan ja he voivat valita opiskelupaikakseen sellaisen kunnan, jossa on esimerkiksi riittävästi harrastusmahdollisuuksia.

– Jos nuori kokee, miten ankeaa ja kurjaa on elää säästöpaineen alla elävässä kunnassa, niin ei hän aikuisena sitä paluumuuttoa välttämättä sitten kohdista enää siihen kuntaan.

Intoa vaikuttamiseen on tuettava

Lasten ja nuorten tilanne on heikentynyt Suomessa.

– Suomessa on tosi huonosti voivia nuoria. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa.

Nuorten mielipiteet on huomioitava, kun kehitetään paikallisia asioita, Nuvan puheenjohtaja linjaa.

– Nuoria on kuunneltava aidosti, kun suunnitellaan tulevaisuuden kuntaa.

Nuorten mukaan ottaminen paikalliseen päätöksentekoon näkyy myös viiveellä heidän äänestysaktiivisuudessaan. Jos jo ennen täysi-ikäisyyttä ihminen kokee olevansa osa ympärillä olevaa yhteisöä, se voi kannustaa vuodesta toiseen eri vaaleissa, Rimpioja näkee.

– Äänestysaktiivisuuden trendeistä voidaan nähdä, että äänestäminen ei kiinnosta tänä päivänä samalla tavalla nuoria kuin aikaisemmin. Haastamme kuntia edistämään demokratiaa ja osallisuutta.

Kiusaamisesta vapaita kouluja kaivataan

Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Nette Rimpioja jatkaa tehtävässään myös ensi vuonna. Hänet valittiin vuoden 2023 puheenjohtajaksi viime kuussa Lappeenrannassa.

Rimpioja on pian 20-vuotias ylioppilas ja kunnanvaltuutettu Sysmästä Päijät-Hämeestä.

– Ensi vuoden tärkein teema on eduskuntavaalit ja niissä nuorten osallisuuden puolesta puhuminen.

Valtio on voimakkaasti tukenut kuntia koronakriisissä, mutta tuen loppuessa nähdään, missä tilassa kuntatalous on, Rimpioja huomauttaa.

Paineet edistää korona-ajan koettelemien lasten ja nuorten hyvinvointia ovat valtavat, Nuvassa on arvioitu eduskuntavaalien lähestyessä.

– Suomen valtioneuvoston on tehtävä johtopäätöksiä, mikäli kunnat eivät pysty tarjoamaan lapsille ja nuorille lakisääteisiä palveluita.

Kuntien on panostettava yhdenvertaisiin palveluihin, kuten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, harrastustakuuseen ja kiusaamisesta vapaaseen kouluun.

Nuvan eduskuntavaaliohjelmassa vaaditaan myös, että äänestysikäraja on laskettava 15 ikävuoteen.

Rimpioja painottaa, että eduskuntavaaleja koskevan vaikuttamistyön ohella Nuva jatkaa laaja-alaisen toimintansa kehittämistä yhdessä jäsenten kanssa.

– Ja juhlistetaan 25 juhlavuotta näyttävästi.

Nuorisovaltuustot ovat myös hyvinvointialueilla

Ensimmäinen nuorisovaltuusto perustettiin Kangasalalle vuonna 1995. Kolme vuotta myöhemmin perustettiin Nuoret Vaikuttajat ry, ja sittemmin yhdistyksen nimi on muutettu Suomen nuorisovaltuustojen liitoksi.

Nuorisovaltuustot ovat puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat kunnissa ja hyvinvointialueilla ajamassa paikallisten nuorten etuja.

Kuntalain mukaan kuntien on asetettava nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi.

Lue myös:

Nuorisovaltuustojen Liitto haluaa hyvinvointialueiden nuorille aidot vaikuttamisen välineet eikä mitään kahvikerhoa – ”Aikuiset loppupelissä päättävät, kiinnostaako heitä ottaa nuoret mukaan”