OAJ:n Murron mielestä Suomessa ei ole riittävästi keskustelua koulutuksen vaikutuksesta talouskasvuun. Kuva: Liisa Takala

Opetusalan ammattiliiton OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo olevansa hyvin huolissaan kuntatalouden kehityksestä.

– Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kohtelevat eri tavoin eri kuntien taloutta. Eriytyminen uhkaa merkittävästi yhdenmukaisen koulutuksen toteutumista. Tämä ei ole hyväksyttävää koulutuksen, oppimisen ja opettajien eikä myöskään lasten oikeuksien kannalta.

Murto vaatii laadukkaan opetuksen turvaamista ja yhdenvertaisia edellytyksiä oppia kaikille lapsille ja nuorille.

On koko yhteiskunnan etu, että maassa on riittävästi koulutettuja opettajia.

Mainos



– Yhdelläkään kunnalla ei ole varaa heikentää opetuksen laatua, Murto sanoo ja viittaa tiistaina julkistettuihin Pisa-tuloksiin.

Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuntien keskeisimmäksi lakisääteiseksi tehtäväksi nousi kasvatus ja opetus. Murto sanoo, että niistä huolehtiminen tarkoittaa myös yhteiskunnan polarisoitumisen ehkäisemistä.

Hän ilahtui torstaina eduskunnan kyselytunnista. Tuolloin pääministeri Petteri Orpo kertoi hallituksen tekevän ratkaisun, jossa kunnat eivät joudu leikkaamaan koulutuksesta. Ratkaisu on tarkoitus löytää viimeistään kevään kehysriihessä.

Uhka elää Orpon lupauksesta huolimatta

Kuntakentältä on kuulunut järkyttyneitä kommentteja sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö ilmoitti yllättäen leikkaavansa 400 miljoonaa euroa valtionosuuksista.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Markku Jalonen viestitti ilmoituksen jälkeen X-viestipalvelussa (ent. Twitter), että lisäleikkaus tarkoittaisi palkkakustannuksissa noin 7 000 henkilötyövuoden vähennystä.

– Todella toivon, että hallitus pitää lupauksestaan kiinni. Koulutuksen rahoitus- ja resurssivaje ovat jatkuneet todella pitkään. Vaikka tällä viikolla on keskitytty Pisa-tuloksiin, haasteet ovat olleet todellisuutta kauan, Murto sanoo.

– Syyttelyn sijaan nyt pitäisi aidosti ymmärtää tilanne ja hakea siihen ratkaisut. Ilman pitkäjänteistä rahoituksen nostoa oppimistuloksia ei saada nousuun.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on ilmoittanut, ettei aiemmin ilmoitettu sopeutustarpeen eli suomeksi sanottuna leikkausten määrä ole riittävä ja että säästökohteita on löydettävä lisää.

Murron mielestä nyt on pidettävä huolta siitä, että kevään kehysriihessä varmistetaan kuntien tilanne: niiden taloutta ei saa päästää ahdinkoon.

Orpon lupauksesta huolimatta häntä pohdituttaa, mikä on todellisuus, kun valtionosuuksien leikkaukset yhdistetään olemassa olevaan heikkoon kuntatalouteen. Hänen mielestään uhka kasvatuksesta ja koulutuksesta leikkaamisesta on edelleen olemassa.

Täsmällisyyttä lainsäädäntöön

Hallitusohjelmassa on Murron mielestä paljon hyvää. 200 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen on hyvin tervetullutta, samoin tasa-arvorahan vakinaistaminen ja oppimisen tuen uudistus.

Sen sijaan hän on pöyristynyt hallituksen päätöksestä lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Erityisopettajista on huutava pula. Lähes puolet nykyisistä erityisopettajista on kouluttautunut nimenomaan aikuiskoulutustuella luokan- tai aineenopettajan taustalta erityisopettajaksi.

Häntä huolestuttaa myös hallitusohjelman tavoittelema normien purku.

– Koulutuksessa ja kasvatuksessa ei ole ylimääräisiä normeja. Tarvitsemme päinvastoin täsmällistä lainsäädäntöä opetukseen. Jos annamme kunnille väljemmät ja vapaat kädet, emme pysty täyttämään lasten oikeutta laadukkaaseen opetukseen ja yhdenvertaiseen oppimiseen. Eriytyminen pahenee entisestään.

Murron mukaan Suomi on tuhon tiellä myös silloin, jos opettajien tai päiväkodin johtajien kelpoisuutta aletaan väljentää.

Elinvoimaa laadukkaasta koulusta

Pisa-selvitys kertoi karua kieltä sekä alueellisesta että sosioekonomisesta eriytymisestä. Itä-Suomi näyttää jäävän muiden jälkeen, sillä erityisesti itäsuomalaisissa pojissa on paljon heikkoja osaajia.

– On vaikea ottaa kantaa kaikkiin syihin, jota Itä-Suomen tulosten taustalla on. Tilanne kuitenkin tarkoittaa, että meidän täytyy keskittyä myös siihen, miten hoidamme opetuksen perusasiat. Kouluihin on taattava työrauha ja opettajien ammatin arvostusta on nostettava.

Hänen mielestään kuntien tulisi jopa kilpailla laadukkaista opettaja ja oltava heistä ylpeitä. Laadukkaaseen opetukseen panostaminen lisäisi koko kunnan elinvoimaa.

Murto lähettää viestin kuntiin siitä, että ne vähentäisivät opettajien määräaikaisuuksien ketjuttamisen. Koulutettuja ja kelpoisia opettajia saa houkuteltua vakituisilla palvelusuhteilla.

Suomalainen peruskoulu on perinteisesti tasannut kodin vaikutuksia oppimistuloksiin. Nyt kodin merkitys on korostunut selvästi, sillä matalimman ja korkeimman sosioekonomisen neljänneksen erot ovat niin isot, että ne vastaavat jo vuoden opintoja.

– Opettajat ja koulut eivät voi ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Opettajilla on ilman muuta merkittävä rooli lasten ja nuorten elämässä, mutta kouluihin tarvitaan myös esimerkiksi toimivaa oppilashuoltoa ja moniammatillista yhteistyötä. Myös vanhempia on tarvittaessa kyettävä tukemaan vanhemmuudessa.

Ryhmäkoot on pidettävä kohtuullisina, ja luokkiin on saatava resurssiopettajia ja erityisopettajia.

– Esimerkiksi kännyköiden käytöstä kouluissa puhutaan paljon. Iso haaste on myös siinä, miten paljon niitä käytetään koulun ulkopuolella. Iso kysymys on myös kiusaaminen muulloinkin kuin vain koulupäivän aikana. Kaikkia näitä ei voi sysätä vain koulun ja opettajien ratkaistaviksi.

Inkluusiosta ei tarvitse luopua

Oppimisen tukea uudistettaessa yksi iso keskustelun aihe on inkluusio: Halutaanko palataanko entiseen, jolloin tukea tarvitsevia varten oli enemmän erityisluokkia. Inkluusion periaatteena on, että tuki tuodaan lähikouluun ja omaan ryhmään.

– Inkluusiosta tuli kuntien säästökeino. Emme pidä inkluusion purkamista mahdollisena vaan taata nykyistä pienemmät ryhmäkoot ja toimiva oppimisen tuki eli riittävästi yksilöllistä tukea ja erityisopettajia.

Lisäksi OAJ:n omassa oppimisen tuen mallissa muun muassa kevennetään opettajia kuormittavaa oppimisen tukeen liittyvää byrokratiaa.

Talouskasvua ja tuottavuutta

Murto kuuluttaa opettajien arvostuksen nostamista. Palkka ja työolot ovat tärkeitä, mutta liitto on päättänyt esittää myös opettajia varten ammattinimikkeen suojaamista niin, että sitä voisivat käyttää vain koulutetut opettajat.

Hänen mielestään Suomessa ei keskustella tarpeeksi siitä, kuinka merkittäviä tekijöitä koulutus ja osaaminen ovat talouskasvun ja tuottavuuden synnyttämisessä.

– Petyin, kun hallitusohjelmassa ei turvattu koulutuksen rahoitusta pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Koulutus ei voi olla lyhytnäköistä politiikkaa, varsinkaan nyt, kun Pisa-tulokset osoittavat oppimisen tason ison romahduksen.

Lue lisää Pisa-tulokset romahtivat – teollisuus ja oppositio kärkkäinä – hallitus vastaa uudistamalla oppimisen tuen ja vakinaistaa tasa-arvorahan

Määräaikaiset opettajat kesän ajan työttömiä, kun vakinaiset palaavat loman ajaksi töihin – ”Saavutettuun etuun kajoaminen myrkkyä”

”Varhaiskasvatuksen sosionomien arvostusta on nostettava” – Tilanne ammattikorkeakouluissa muuttui nopeasti lakimuutoksen jälkeen

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*