Kouluverkkojen muutokset kohdistuneet alakouluihin
Kuvassa Hartolassa myyntiin tullut koulu.
Kouluverkot ovat muuttuneet, ja muutos on kohdistunut lähes yksinomaan alakouluihin. Oppilaitostten oppilasmäärät ovat kasvaneet viimeisen 13 vuoden aikana, selviää ARTTU2-tutkimusohjelman raportista, jossa käsitellään muutoksia kouluverkossa 40 tutkimuskunnassa.
Alle 50 oppilaan alakoulujen määrä on tutkittuna aikana laskenut ja 100–299 oppilaan alakoulujen määrä on noussut. Yläkouluissa muutos on vähäistä, mutta yhtenäiskouluissa 500–999 oppilaan yksiköitä on tullut lisää.
Yli tuhannen oppilaan lukioiden määrä on yli kaksinkertaistunut
Kouluverkko on muuttunut kaikissa tarkastelluissa kunnissa. Tutkituista 40 kunnasta vain Raisiossa ja Espoossa alakoulujen määrä on kasvanut.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Suhteellisesti suurinta peruskoulu- ja lukioverkon muutos on ollut Keiteleellä, Hirvensalmella, Kemiönsaarella, Parkanossa ja Jyväskylässä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että eniten kouluverkkoja on muutettu kahdella edellisellä valtuustokaudella, joille ajoittuvat talouden taantuma, lukuisat kuntaliitokset sekä pienkoululisän poistuminen.
Uusien koulujen perustaminen painottuu selkeästi valtuustokaudelle 2009–2012. Silloin yhtenäiskoulujen määrä lisääntyi ja yläkoulujen määrä laski etenkin suurissa kaupungeissa.
(Lähde: ARTTU-raportti)
Raportti kokonaisuudessaan on täällä
Edit: Lisätty kuvio lakkautettujen kouljujenlukumäärästä klo 12.15.
Lakkautukset koskevat pääsääntöisesti pieniä kyläkouluja. Lakkautuspäätökset tehdään oppilasmäärän mukaan, eikä ratkaisuja tehtäessä huomioida koulutiloissa kuntalaisille (kyläläisille) tarjottavaa muuta toimintaa. Tämä toiminta on mm. iästä riippumatonta (myös varttuneille) järjestettävää liikuntatoimintaa, harrastustoimintaa jne. Julkisen liikenteen puuttumisen ja pitkien matkojen takia, jos em. vapaa-ajan tarjontaa ei saa omalta kylältä on sillä vaikutus hyvinvointiin. Kyläkoulujen lakkautukset aiheuttavat pienille koululaisille pitkiä koulumatkoja, joihin kuluu päivittäin paljon aikaa. Kyläkoulussa pienet oppilaat saavat parhaan mahdollisen alkutaipaleen elämäänsä. Valtion tulisi tukea pieniä kyläkouluja ja pitää Suomi asuttuna myös maaseudulla. Koulu on kylän sydän.