Lapsiasiavaltuutettu: Lainvalvojatkaan eivät saa kunnon kuvaa lasten oikeuksien tilanteesta ammatillisissa opinnoissa – ”Syytä olla huolissaan”
Ammatilliseen koulutukseen kuuluu usein myös opetuksen kuuntelemista yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Kuva: Pixabay
Ammattiin opiskelee Suomessa yli 110 000 opiskelijaa, joiden tilanteesta ei tiedetä juuri mitään. Kyseisistä opiskelijoista suuri osa on alaikäisiä, lapsiasiavaltuutettu tiedottaa.
– Ammattiin opiskelevia koskevat tiedot ovat niin puutteellisia, ettei heidän oikeuksiensa toteutumista voi arvioida, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen arvioi.
Taloustieteellisen tutkimuslaitoksen Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen kertoo, että koulutuksen järjestäjillä on paljon valtaa Suomessa.
– Järjestelmän heikkoutena on se, että kokonaiskuvaa valtakunnallisesta tilanteesta on vaikeaa muodostaa. Tietoja kyllä kerätään oppilaitos- ja aluetasollakin, mutta näistä tiedoista ei synny valtakunnallista kokonaiskuvaa.
– Valtakunnallisesti käytettävissä on lähinnä hyvin karkeita tietoja, kuten ketkä valmistuvat oppilaitoksista ja ketkä työllistyvät valmistumisensa jälkeen.
Valtakunnalliset tiedot puuttuvat esimerkiksi oppilaiden saamasta tuesta, opettajien kelpoisuudesta, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien määrästä, työssäoppimisesta tai siitä, mihin resurssit oikeastaan kohdennetaan.
– Väitän, että ammatillisen koulutuksen päätöksiä tehdään usein aluepoliittisista syistä, ei opiskelijoiden etu edellä, Karhunen arvioi.
Alaikäiset ovat alaikäisiä
Ammattiin opiskelevien suurimpia huolia ovat pelko opintojen muuttumisesta maksullisiksi kesken opintojen sekä oppimisen tuki.
Tästä yhtä mieltä olivat opiskelijoiden ja opettajien edustajat.
– Erityisen tuen tarpeen opiskelijoiden määrä ammatillisissa oppilaitoksissa on kasvanut voimakkaasti, mutta samalla vaativan erityisen tuen oppilaitoksia on vähennetty, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n varapuheenjohtaja Maria Boman huomauttaa.
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajia ja asiantuntijoita edustava lehtori Jaana Antila painottaa, että alaikäisten nuorten kasvu ja kehitys ovat vielä kesken.
– Nykyiset ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen perustuvat rahoitusmittarit eivät sovellu oppivelvollisiin ja heidän tarpeisiinsa. Kun suunnitellaan, järjestetään ja päätetään koulutuksesta alle 18-vuotiaille, ensisijaisesti tulee mielestäni huomioida lapsen etu. Lopultahan tulisi olla kyse siitä, miten opiskelija yltää omaan parhaaseensa.
– Oppimisen tuki ammatillisessa koulutuksessa kaipaisi kipeästi uudistusta, jotta työaikaa voitaisiin kohdistaa opiskelijoiden opetukseen hallinnollisten työtehtävien sijaan, lehtori Jaana Antila lisää lapsiasiavaltuutetun tiedotteen mukaan.
Lainvalvojat eivät näe kunnolla
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on samoilla linjoilla edellisten puheenvuorojen esittäjien kanssa ammattiin opiskelevien nykytilanteesta.
– Meillä ei lainvalvojillekaan muodostu selkeää kokonaiskuvaa lasten oikeuksien tilanteesta ammatillisissa opinnoissa. Opiskelijat ja heidän vanhempansa tekevät kanteluja vähemmän kuin muissa oppilaitoksissa, eikä aluehallintovirastoilla ole samanlaista yleistä valvontatoimivaltaa kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.
– Myös Kouluterveyskyselyn kaltaisiin tutkimuksiin ammattiin opiskelevat vastaavat harvemmin. Nykyisten tutkimustietojen perusteella ammattiin opiskelevien hyvinvoinnista on syytä olla huolissaan.
Lue myös: