Näkökulma: Koululaisten määrän vähetessä perusopetuksen järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä – Hallituksen on toimittava ripeästi etäopetuksen kehittämiseksi, Kuntaliiton Irmeli Myllymäki kirjoittaa

Peruskoulussa olevien oppilaiden määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Tämä on nykyisen peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos ja vaatii tulevaisuuden perusopetuksen kehittymistä.

Kunnat eriytyvät, ja meidän on pohdittava, miten järjestämme yhdenvertaisen perusopetuksen kaikkialla Suomessa oppilasmäärien alentuessa. Samalla on vastattava oppilaiden moninaisiin tarpeisiin.

Vaikka alueet eriytyvät, ne eivät kuitenkaan autioidu. Suomessa asuu tulevaisuudessakin lapsia myös väestöä menettävillä alueilla. On löydettävä ratkaisut perusopetuksen tarjoamiseen heille, jotka asuvat pitkien tai vaikeakulkuisten koulumatkojen päässä. Perusopetuksen saavutettavuuden turvaaminen on kuntien tehtävä.

Oppilaiden määrän väheneminen ei kuitenkaan tarkoita, että opetuksen järjestämisen kustannukset laskisivat samalla tahdilla. Arvioidemme mukaan oppilaskohtaisissa kustannuksissa on päinvastoin kasvupainetta.

Kansallisesti täytyy miettiä mihin asioihin perusopetuksessa kannattaa panostaa ja mistä voitaisiin luopua. Myös kunnissa on tärkeää arvioida, mitkä ovat tärkeimpiä perusopetuksen panostuksia. Edessä voi olla kiperiäkin arvovalintoja esimerkiksi ryhmäkoon ja opetustarjonnan tasapainoilussa.

Perusopetuksen haasteita ei voi ratkaista yhdellä mallilla, sillä kuntien väestörakenteen kehitys ja opetuksen järjestämisen olosuhteet ovat hyvin erilaisia.

Monet ratkaisun avaimet ovat kunnilla itsellään, mutta kunnat tarvitsevat myös lainsäädännöllistä joustoa kehittää perusopetusta. Ratkaisua kannattaa etsiä yhdessä alueen muiden kuntien kanssa ennakkoluulottomasti ja kokeillen.

Perusopetuksen haasteita ratkotaan yhteistyössä

Kuntaliiton Verkostoperuskoulu-hanke pureutuu perusopetuksen järjestämisessä juuri alueellisesti yhdessä tunnistettuihin haasteisiin painottamalla yhteistyön merkitystä kuntien välillä. Hankkeessa kymmenen pilottialuetta eri puolilta Suomea ovat valinneet alueelleen tärkeitä kehittämistavoitteita.

Monissa hankekunnissa oppilasmäärä alenee ja kelpoisten opettajien saatavuus heikkenee. Silti kunnat pyrkivät järjestämään lainsäädännön edellyttämää laadukasta ja monipuolista perusopetusta.

Hankkeen pilotit kehittävät muun muassa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, rehtori- ja opettajayhteistyötä ja verkostomaisen yhteistyön muotoja.

On innostavaa nähdä, että perusopetuksen haasteet tunnistetaan kunnissa erityisen hyvin ja niissä annetaan vihreää valoa ja tarvittavaa tukea kuntarajat ylittävälle yhteistyölle ja ratkaisujen etsimiselle.

Etäopetuksen kehittäminen on välttämätöntä

Tarve etäopetuksen kehittämiseen nousee vahvasti esiin, kun mietitään ratkaisuja perusopetuksen järjestämisen haasteisiin.

Perusopetuslaki ei ole pysynyt yhteiskunnan kehityksen tahdissa. Etäopetus ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus eivät ole nykylainsäädännön näkökulmasta selkeitä.

Tilausta etäopetuksen kehittämiseen löytyy eri kokoisista kunnista ja kaupungeista. Hallitusohjelman kirjaus rajatusta etäopetuksesta sekä kokeiluista ja normien keventämisestä ovat tarpeellisia mahdollisuuksia tuoda opetuksen järjestämiseen joustavuutta perinteisen opetuksen rinnalle.

Hallituksen on toimittava ripeästi. Etäopetuksen selkeiden reunaehtojen määrittely ja hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toimeenpano yhteistyössä kuntien kanssa ovat ensisijaisia askelia.

Etäopetusta tulee tästä eteenpäin kehittää opetusmuotona lähiopetuksen rinnalle, ja uutta lainsäädäntöä tarvitaan tukemaan tätä kehitystä.

Kuntien erilaisuus vaatii monimuotoisia ja joustavia opetuksen järjestämisen tapoja. Etäopetuksen avulla voidaan yhteistyössä kuntien tai koulujen kesken tarjota opetusta harvaan asutuilla alueilla tai muutoin vaikeiden kulkuyhteyksien päässä.

Toisaalta etäopetus ei ole vain pitkien etäisyyksien alueilla tärkeää. Myös kaupungeissa etäopetuksen avulla voidaan tarjota esimerkiksi valinnaista kielten tai harvinaisten uskontojen opetusta oppilaan lähikoulussa.

Olemme saaneet olla ylpeitä perusopetuksestamme ja voimme olla sitä yhä. Tarvitsemme kuitenkin myös valmiutta uudistaa. Hyvästä ei pidä luopua, mutta keinovalikoimaan kannattaa lisätä uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja, joilla perusopetus kykenee vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan osaamistarpeisiin.

Irmeli Myllymäki, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto