Pakolaisten kuntapaikat melkein tavoitteessa – kotouttamiseen tarvitaan jatkuvuutta
TEM:ssä toivotaan, että kunnat hyödyntävät oppimaansa kotouttamisessa pitkäjänteisesti. (Kuva: Ville Miettinen)
Pakolaisille myönnettäviä kuntapaikkoja on myönnetty kunnissa tänä vuonna jo yhteensä 3 698, kun tavoite koko vuodelle on 4 000.
Kuntapaikkoja on myöntänyt 222 kuntaa. Viime vuonna kuntapaikkoja myönsi 216 kuntaa.
– Kunnat ovat lähteneet hyvin mukaan kuntapaikkojen myöntämiseen. Lisäksi on niin sanottuja avoimia sopimuksia, joissa kunnat sitoutuvat tarjoamaan kuntaan muuttavalle kansainvälistä suojelua saavalle kunnallisia palveluita, sanoo kotouttamisen asiantuntija Erkki Mäntymäki työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Työllisyys- ja yrittäjyysosastolta.
– Tavoitteesta ollaan vielä hieman jäljessä, mutta nyt toivotaan, että uudet valtuustot vielä harkitsevat asiaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Erityisen hyvin paikkoja on myönnetty kiintiöpakolaisille ja perheille. Sen sijaan näyttäisi siltä, että oleskeluluvan saaneille perheettömille turvapaikanhakijoille paikkoja ei ole vielä allokoitu suhteessa yhtä hyvin, esimerkiksi yksinasuvien haastavan asuntotilanteen takia.
– Toiveena on, että kunnassa tarkasteltaisiin vielä erityisesti tälle ryhmälle myönnettäviä paikkoja.
Tarkkoja lukuja siitä, montako kuntapaikkaa juuri turvapaikanhakijoilta puuttuu, ei Mäntymäen mukaan ole. TEM saa tiedot kuntien myöntämistä paikoista ELY-keskuksilta, jotka keräävät tietoja kunnista, jotka puolestaan eivät aina määrittele, kenelle kuntapaikat myönnetään.
– Kuntien päätökset ovat sisällöltään vaihtelevia. Jotkut ovat tehneet päätöksen pakolaisten ottamisesta, oli status mikä tahansa. Jotkut ovat allokoineet nimenomaan tietylle ryhmälle.
– Tilanne elää vielä sen mukaan, minkä verran minkäkin tyyppisiä pakolaisia siirtyy kuntiin loppuvuoden aikana.
Toiveena pitkäjänteisyyttä kotouttamiseen
TEM:n keskeisenä tavoitteena on vastaanottotoiminnan jatkuvuuden varmistaminen.
– Sen kannalta olisi hyvä että kunnat paitsi reagoivat akuuttiin tilanteeseen ajattelevat myös pitempijänteisenä toimintana, Mäntymäki sanoo.
– Monessa kunnassa jotka ovat ensimmäistä kertaa lähtenet mukaan on opittu kotoutumisen kannalta asioita ja käytänteitä ja tietotaitoa on kertynyt. Sen hyödyntäminen jatkossa olisi tärkeää.
Viime vuonna myönnetyistä kuntapaikoista osa jäi käyttämättä. Täyttämiseen voi vaikuttaa ja TEM pyrkii vaikuttamaan siihen, Erkki Mäntymäki sanoo.
– Lähtökohta on, että oleskeluluvan saaneet siirretään kuntapaikalle. Siihen vaikuttaa moni tekijä: kuntien osoittamisen lisäksi on tapahtunut ihan käytännön syistä viime vuonna itsenäistä muuttoa ja toisaalta vastaanottokeskusten avustamaa muuttoa kuntiin kun kuntiin osoittamisjärjestelmä ei ole viime vuoden ruuhkaa pystynyt käsittelemään.
Itsenäisesti muuttavia on ollut paljon muun muassa oletettujen parempien työllistymismahdollisuuksien perässä.
– Kuntapaikkojen osoittamisella pyritään takaamaan, että jokainen saa asunnon, mikä on yhteiskuntaan kiinni pääsemisessä oleellista, ja resursoimaan kotoutumispalveluja.
– Henkilö kuitenkin tekee itse ratkaisunsa ja voi olla yksittäisen henkilön kannalta perusteltua ja järkevää muuttaa sinne mihin parhaaksi näkee. Pyrkimyksenä on kuitenkin, että oleskeluluvan saaneet tekevät ratkaisunsa oikean informaation perusteella kuulopuheiden sijaan.
Lue myös:
Susanna Huovinen ehdottaa kotoutumiseen yhden luukun mallia
