Ei resursseja vaan ihmisiä – Oulun kaupunki teki verkkosivuilleen selvät linjaukset ymmärrettävää suomea varten
Kun viesti on helppo ymmärtää kerralla, meille tulee vähemmän puheluja ja muita kyselyjä, kertoo Oulun kaupungin viestinnän asiantuntija Lea Ansamaa. Kuva: Janne-Pekka Manninen.
Oulun kaupunki sai loppuvuodesta 2023 valmiiksi mittavan nettisivujen uudistuksen. Ouka.fi-sivustolla on yhteensä noin 5 500 sivua ja 470 päivittäjää. Uudistus oli sopiva sauma alkaa työstää sivustojen suomen kielestä aiempaa selkeämpää.
Viestinnän asiantuntija Lea Ansamaa Oulun kaupungilta teki töitä kokopäiväisenä kielenhuoltajana puolen vuoden ajan. Hän työsti kaupungin selkeän kielen linjaukset ja koulutti ihmisiä.
– En halunnut kaivella, mitä henkilöstö oli kirjoittanut väärin vaan kannustaa ja muistuttaa, miten paljon hyötyä selkeästä suomen kielestä tulee. Kun viesti on helppo ymmärtää kerralla, meille tulee vähemmän puheluja ja muita kyselyjä.
Henkilöstö pääsi koulutuksissa testaamaan, millaisia sanoja, lauseita ja tyyliä käyttäisi omissa teksteissään, kun ehdolla oli Ansamaan listaamia esimerkkejä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän sanoo, että Oulun kokoinen kaupunki on valtava tekstitehdas. Viestinnän osaajien aika ei riitä kaikkien kaupungin tekstien läpikäymiseen. Selkeän suomen sanomaa on siis vietävä tekstin tuottamisen alkulähteille.
Kielitehtaan kielenhuolto on nyt päässyt hyvään alkuun, ja nyt tarkoituksena on ulottaa selkeämpi kieli päätösteksteihin. Vähitellen lautakuntien, johtokuntien, valtuuston ja kaupungin hallituksen tekemien päätösten tulisi olla aiempaa ymmärrettävämpiä.
– Päätökset koskevat ihmisten arkisia asioita, kuten tontteja, kouluja tai päiväkoteja. On turhauttavaa, jos asukkaat etsivät päätökset kaupungin sivuilta mutta eivät ymmärrä niiden sisältöä.
Kyseessä myös kaupungin imago
Esityslistoissa ja päätösteksteissä saattaa olla ammattikieltä, joka ei maallikolle avaudu.
– Epäselvästä tekstistä tulee vähän kova ja kylmä mielikuva. Kyseessä on toisin sanoen myös kaupungin imago. Meidän on ymmärrettävä, että me täällä kaupungilla kirjoitamme ihmisinä ihmisille.
Oulun kaupungin yleisiin kielen linjauksiin on listattu esimerkiksi, että tekstin pääasia on syytä esittää heti alussa. Kaupunki suosii lyhyitä tekstejä, jotka kirjoitetaan aktiivimuodossa.
Linjaukset kehottavat kertomaan asioista suoraan. Toisin sanoen ei siten että ”suoritamme aurauksen aina kun sohjoa on yli 3 cm” vaan että ”auraamme tien aina kun sohjoa kertyy yli 3 cm”.
Lisäksi linjaukset kehottavat konkretisoimaan tekstiä ja käyttämään tarvittaessa luetteloita.
Porinaperjantaisin kysytään kieliasioista
– Mielessäni on, että kiipeämme hyvän päätöstekstin vuorenhuipulle vähitellen. Kaikkia päätöstekstejä emme pysty kokonaan selkeyttämään, mutta pienillä jutuilla, vaikkapa lisäämällä pitkiin lauseisiin pisteitä pilkkujen sijaan, voidaan lisätä ymmärrettävyyttä.
Kaikille oman tekstin selkeyttäminen ei ole helppoa eikä Ansamaa halua alkaa kaivella huonoja esimerkkejä kaupungin verkkosisällöstä. Paremmat tulokset myös päätösteksteihin tulee kannustamalla ja hyviä esimerkkejä esittämällä.
Ansamaa on hyvillään kaupungin johdon tuesta, sillä johto on ymmärtänyt selkeän viestinnän merkityksellisyyden ja haluaa selkeyttämisen jatkuvan.
Hänellä on parhaillaan suunnitteilla lisää koulutuksia, ja elokuussa alkoivat kielenhuollon porinaperjantait, jolloin hän on Teamsissa juttelemassa ja vastaamassa henkilöstön kysymyksiin. Hän varaa edelleen kokonaisen päivän viikossa kielenhuollolle.
Tekstityö vaatii perehdytystä
Suomalaisten lukutaito on Pisa-tutkimuksen mukaan heikentynyt. Selkeää kieltä tarvitaan myös siksi, koska yhä useamman Suomessa asuvan äidinkieli on muu kuin suomi. Helposti ymmärrettävä kieli palvelee myös ikääntyvää väestöä.
Lain mukaan virkakielen täytyy olla asiallista, selkeää ja ymmärrettävää.
Erityisasiantuntija Henna Kara Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus) on ilokseen huomannut, että julkishallintoon on viime aikoina perustettu uusia kielenhuoltajan virkoja.
– Tietoisuus kielen selkeyttämisen tarpeesta on tavoittanut virkakuntaa. Tekstityö vaatii osaamista ja aikaa, ja tyypillinen ongelma on kiire. Uudet työntekijät eivät välttämättä saa perehdytystä teksti- ja kielityöhön.
Selkeän kielen tarpeesta ollaan tietoisia, mutta kehitettävää on vielä paljon. Kuntien viestinnässä on yleensä suomen kielen osaajia, mutta kovin monella ei tunnu jäävän aikaa organisaation kielenhuoltoon.
Kara on huomannut, että etenkin isoimmat kaupungit tilaavat henkilöstölleen koulutuksia kielenhuollosta ja tekstien selkeyttämisestä. Pienissä kunnissa tilanne voi olla vaikeampi, ja tekstien selkeyttäminen voi jäädä yhden asiaan vihkiytyneen ihmisen kontolle.
Kotus teki kunnille kyselyn huonolaatuisten tekstien syistä kymmenisen vuotta sitten. Yksi yleisimmistä perusteluista oli ajanpuute. Tilanne on tuskin kymmenessä vuodessa ainakaan olennaisesti muuttunut, sillä vaadittavien raporttien ja selvitysten määrä on kasvanut.
Kunnista saaduissa vastauksissa mainittiin myös, että lukijat huomioon ottavia, ymmärrettäviä tekstejä on vaikea kirjoittaa. Kirjoittajat eivät myöskään tahdo saada kohderyhmästä tietoja, jotka auttaisivat kirjoittamaan lukijaa palvelevia tekstejä.
Erityisasiantuntija Henna Kara Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus) on ilokseen huomannut, että julkishallintoon on viime aikoina perustettu uusia kielenhuoltajan virkoja. Kuva: Olli Kara
Kenelle kirjoitan tekstiäni?
Henna Kara on Oulun Lea Ansamaan kanssa samoilla linjoilla: kaikkea ei tarvitse myllätä heti, pikemminkin kannattaa pyrkiä selkeyttämään tekstejä vähän kerrallaan aikataulun salliessa.
Hyväksi todettu keino on luetuttaa oma teksti vaikkapa kollegalla, sillä omille kirjoituksille sokeutuu.
Kara vinkkaa, että kun tekstejä kirjoitetaan kuntalaisia varten, mielessä kannattaa pitää lukija: miksi hän lukee tätä viestiä ja mitä haluaa saada selville.
Kotus on koonnut sivuilleen tekstintekijän tarkistuslistan. Niissä muistutetaan kohderyhmän lisäksi muun muassa tekstin tavoitteesta, turhien asioiden karsimisesta, tekstin rakenteesta, johdonmukaisuudesta ja silmäiltävyydestä.
Kotus myös haastoi keväällä julkishallinnon toimijat mukaan virkakielihaasteeseen, käyttämään E-oppivassa olevia maksuttomia hyvän virkakielen verkkokursseja työntekijöiden perehdytyksessä.
Juttua muokattu 4.10.2024 kello 9.40, lisätty juttuun kuva Lea Ansamaasta, ja tehty uusi otsikko, joka oli aiemmin ”Selkeämpää suomea valtavassa tekstitehtaassa”.
Lue myös:
