Opiskelijahuoltolaki ontuen voimaan
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Kuntaliiton mukaan kunnat eivät pysty toteuttamaan täysimääräisesti elokuun
alusta voimaan tullutta opiskelijahuoltolakia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnissa ei ole saatavilla riittävää henkilöstöä, lain
toimeenpanoaika oli liian lyhyt, eikä kunnissa ole voitu varautua lain
kustannuksiin.
Kuntaliitto kysyi touko-kesäkuussa kuntien valmiuksia uuden
lain toteuttamiseksi. Vain viidesosa vastaajista arvioi psykologeja olevan
saatavilla täysin riittävästi ja hieman yli kolmannes vastanneista arvioi
kunnalla olevan mahdollisuuksia saada täysin riittävästi vastaavia
kuraattoreja.
Lain ei-toivottuina vaikutuksina osa kyselyyn vastanneista
näkee henkilöstön työkuormituksen kasvun
ja kilpailun samoista työvoimaresursseista koulun ja lastensuojelun
kesken.
Lain valmisteluvaiheessa hallituksen esityksen
kustannusarvio oli koko maassa 26,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntakyselyn
perusteella henkilöstökustannukset ovat jo kolmasosassa kuntia noin 41
miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat pelkäävät paineita karsia muista palveluista,
kuten opetuksesta.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki hyväksyttiin 31.12.2013.
Uuden lain piirissä on yli 3 000 oppilaitosta ja yli 800 000 oppilasta ja
opiskelijaa. Laki koskee lisäksi päiväkoteja, joissa annetaan esiopetusta.
Kolmasosa kyselyyn vastanneista kunnista pitää toimenpanoaikaa
täysin riittämättömänä. Vain neljä prosenttia vastanneista piti
toimeenpanoaikaa täysin riittävänä. Joka
toisessa kyselyyn vastanneessa kunnassa lain toimenpanon suunnittelu oli
aloitettu, mutta suurin osa suunnitelmista oli kesken.
Kunnat pelkäävät myös hallinnollisen työn lisääntyvän uuden
lain myötä. Ne toivovat valtakunnallisia ohjeita ja koulutusta erityisesti
määräaikojen tulkinnasta, eri toimijoiden rooleista, asiakirjojen hallinnasta
sekä kuntien välisestä laskutuksesta.
Kuntaliiton kyselyyn vastasi 171 kuntaa, mikä on 56
prosenttia Manner-Suomen kunnista.
