Keski-Suomen liitto palkkasi 16-vuotiaan Saimi Kunnaksen Keski-Suomen kuntien ilmastohankkeen sparraajaksi. Kunnas pääsee kertomaan maakunnan asiantuntijoille, mitä nuoret ajattelevat ilmastonmuutoksesta, ja miltä kuntien ilmastoratkaisut näyttävät nuorten näkökulmasta. Samalla hän välittää nuorille tietoa siitä, millaista ilmastotoimintaa kunnissa on.

Kunnaksen mukaan tärkeintä, mitä kuntien ilmastohankkeella voidaan saada aikaan, on asennemuutos: ilmastoystävällisyys tulisi huomioida kaikessa tekemisessä, ei ainoastaan erillisenä kysymyksenä.

Aikuiset laskevat paljon sitä, kenen on otettava vastuuta, kuka hyötyy mistäkin, ja miten eri päätökset vaikuttavat eri ihmisiin, Kunnas sanoo.
”Nuoret ajattelevat, että jonkun täytyy olla se ensimmäinen, joka tekee jotain. Onko oikeasti tärkeämpää pohtia, kenen bensa maksaa enemmän, kuin pelastaa maapallo?”

Keski-Suomen kuntien ilmastohanke alkoi syyskuun 2019 alussa ja kestää vuoden. Syksyn aikana Keski-Suomen liitto kiertää kaikissa maakunnan 23 kunnassa vetämässä työpajoja. Niissä käydään läpi, millaisia ilmastotoimia kunnissa jo tehdään, mitä haluttaisiin tehdä, ja mitä voitaisiin tehdä yhteistyössä useamman kunnan kesken.

Osa kunnista saa keväällä 2020 hankkeelta asiantuntija-apua yhdessä sovittuihin projekteihin. Ilmastohankkeen koko budjetti on vajaa 80 000 euroa. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle rahaa osana kuntien ja alueiden ilmastoratkaisuiden rahoittamista.

Keski-Suomen liiton projektipäällikön Suvi Bayrin mukaan kunnat ovat tähän mennessä osoittaneet kiinnostusta muun muassa aurinkoenergiaa ja lähiruokaa kohtaan. Yhteistyötä kunnat voivat tehdä esimerkiksi yhteisillä kilpailutuksilla.

Nuorten näkökulmaa ilmastonmuutokseen ja ilmastoratkaisuihin aikuiset eivät kuitenkaan voi ennustaa. Ilmastosparraaja auttaa Keski-Suomen liittoa ja kuntia arvioimaan työnsä merkityksellisyyttä tavallisten kansalaisten näkökulmasta.

”Nuoret ovat aktiivisia ilmastotoimissa, ja puhumme nuorten tulevaisuuden maailmasta. Haluamme antaa heille vaikuttamismahdollisuuden”, Bayr sanoo.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto näkee ilmastosparraajan mahdollisuutena puhutella etenkin nuorta, mutta myös aikuisempaa väestöä. Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2019 resurssiviisausohjelman. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030, eli viisi vuotta ennen hallituksen tavoitetta. Lisäksi se pyrkii olemaan jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton vuoteen 2040 mennessä.

“Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kansalaiskeskustelua ja kuntalaisten sitoutumista.”

 

 

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hienoa Keski-Suomi. Hienoa, että nuorten rooli ilmastokysymyksen ratkaisemisessa huomataan Suomessakin. Tällaista lisää.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*