Tutkimus osoittaa, että moni helsinkiläinen koki sosiaalisen median toimivan positiivisella tavalla koronakriisin aikana. (Kuva: Pixabay)

Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa yhteisöllisen resilienssin olleen vahvaa ja aktiivista koronakriisin aikana pääkaupungin eri asuinalueilla.

Resilienssillä eli kriisinkestävyydellä voidaan viitata joko yksilön tai yhteisön kykyyn selviytyä vaikeissa tilanteissa ja toipua niistä.

Kriisinkestävyyttä vahvistettiin erityisesti sosiaalisessa mediassa, josta ihmiset hakivat tiedon lisäksi yhteisöllisyyttä ja jaksamista.

Yliopistotutkija Pasi Mäenpää kertoo tutkimuksen kautta selkiytyneen, miten hyvin ihmisten avuliaisuus ilmeni sosiaalisessa mediassa kriisin aikana.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Somessa moni koki saavansa kannustusta arkeensa, Mäenpää sanoo.

Sosiaalisessa mediassa rakentuneilla yhteisöllisyyden muodoilla oli keskeinen merkitys helsinkiläisten koronakriisistä selviytymiseen.

Paikallisuus korostui varsinkin iäkkäiden ja haavoittuvissa tilanteissa olevien ihmisten selviytymisessä kriisin aikana.

– Haavoittuvimpien asemassa olevat ikäihmiset kokivat perinteisen median pelottavana, mutta somen taas elämää kannattelevana, Mäenpää jatkaa.

Yhteisöllinen resilienssi näkyi myös alueellisesti yhteisöllisenä toimintana ja avun ja tuen antamisena.

Kohti somen haltuunottoa

Tutkimuksessa kartoitettiin havaintoja ja kokemuksia Helsingin eri asuinalueilta koronakriisin aikana. Tutkimuksen otsikko on Yhdessä koronan aikaan. Tutkimus yhteisöllisestä resilienssistä Helsingissä on puolestaan selvityksen alaotsikko.

– Haastatteluja tehtiin eri tavoin suunnaten. Saimme mielekkään kokonaiskuvan ja ymmärryksen siitä, mikä oli tilanne koronakriisin aikana, Mäenpää kertoo.

Ihmiset kokivat saaneensa toisiltaan tukea, apua, tietoa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vaikutusmahdollisuuksia.

Mäenpää painottaa, että tutkimuksen tarkoituksena oli löytää kehittämismielessä suuntaviivoja, joiden pohjalta voidaan suunnitella tulevaa kriisitoimintaa.

Yksi keskeinen havainto tutkimuksesta oli, että kaupunkien ja kuntien kannattaa pohtia osallistumista myös muihin kuin omiin some-ryhmiin, esimerkiksi kaupunginosien some-ryhmiin.

– Sitä on hyvä pohtia, miten sosiaalista mediaa voisi ottaa haltuun.

Ihmisten ja yhteisöjen omaehtoiset toimintatavat voivat olla yhteydessä viranomaispuolen kriisiapuun ja tukeen, Mäenpää arvioi.

Kielitaito vahvistaa yhteyksiä

Helsingin kaupunginkanslia tiedotti, että tutkimustulokset osoittavat yhteisöllisen resilienssin olleen Helsingissä koronapandemian aikana vahvaa ja aktiivista, mutta jakautunutta alueiden ja yksilöiden resurssien mukaan.

Yhteisöllinen resilienssi toteutui sattumanvaraisesti, eriytyneesti ja osin tehottomasti, koska toiminnalle ei ollut riittävää tukea tai koordinoivaa tahoa eikä sitä oltu huomioitu varautumisessa.

Tutkimustuloksissa näkyi viitteitä siitä, että yhteisöllinen resilienssi on vahvempaa parempiosaisten alueilla. Näillä alueilla asuvilla ihmisillä on toimintaan paremmat resurssit, kuten aikaa, turvallisuudentunnetta, kielitaitoa ja digiosaamista.

Asuinalueiden väliset erot eivät ole täysin johdonmukaisia siten, että korkea sosioekonominen taso aina ennustaisi korkeaa yhteisöllisyyttä, solidaarisuutta ja yhteisöllistä toimintaa. Siihen vaikuttavat myös alueen sosiaalisen järjestäytymisen aste naapurustoverkostoihin ja paikallisiin yhdistyksiin, paikallisen sosiaalinen median olemassaolo ja aktiivisuus sekä ihmisten keskinäinen seurallisuus.

Tutkimustulosten pohjalta ei ole tehty asuinaluevertailua, Mäenpää vastaa.

Suuntaviivoja myös muiden hyödynnettäväksi

Yhteisöllisen resilienssin tukeminen ja ottaminen osaksi suunnitelmallista varautumista vaatii roolien, verkostojen, prosessien ja resurssien koordinointia.

Yhteisöllisessä resilienssissä on mahdollisuuksia, jotka odottavat laajempaa hyödyntämistä, Mäenpää näkee.

Mäenpää arvioi, että Helsinkiä koskevan tutkimuksen tuloksista voi saada hyviä kehitysajatuksia myös muihin kaupunkeihin.

Tällä hetkellä Mäenpää on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään paikallistoiminnan vaikutuksia yhteiskunnan resilienssiin. Valtioneuvoston tilaamassa tutkimuksessa paikallistoiminnan vaikutuksia arvioidaan myös alueellisia eroja huomioimalla.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*