Ihmistuntemus korostuu kuntajohtajan työssä – paineessakin oltava paras versio itsestään
Paineensietokyvyn ohella kunnanjohtajalta vaaditaa selkeää ymmärräystä elinikäisestä oppimisesta, sanoo Jenni Airaksinen. (Kuva: Sonja Eloranta)
Kun kunnan johtaminen tapahtuu yhä enemmän erilaisilla rajapinnoilla erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien kanssa, kunnanjohtajan on entistäkin tärkeämpää tuntea omat vahvuutensa ja lähtökohtansa, sanoo professori Arto Haveri Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.
Haveri esitteli Kuntajohtajapäivillä Vantaalla tuoretta tutkimusta, jossa hän on Jenni Airaksisen ja Jonne Parkkisen kanssa selvittänyt kuntajohtajan osaamistarpeita ja niiden muutosta.
Yksi keskeinen havainto on, että vaatimusten kirjo on erittäin monipuolinen. Toinen se, että kuntajohtajan on tunnettava toimintaympäristönsä lisäksi myös itseen ja omaan persoonallisuuteen liittyvät vahvuutensa ja heikkoutensa; yksilölliset taidot ja kyvyt, persoonallisuus ja arvot korostuvat yhä selvemmin kunnanjohtajan osaamisvaatimuksissa.
– Kuntajohtajan tehtävä on tietyllä tavalla verrattavissa yksityisen sektorin ja valtiosektorin johtajatehtäviin mutta se poikkeaa näistä voimakkaasti sikäli että tehtäväkentän laajuus on omassa luokassaan. Tämä johtuu kuntien tehtäväkentän monipuolisuudesta, moniarvoisuudesta joka on kunnan päätöksenteon perustana, Haveri totesi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntajohtajan persoonalla on merkitystä, mutta ennen kaikkea kyse on siitä, mahdollistaako johtajan persoona jatkuvan kehittymisen ja jatkuvan osaamisen kehittämisen, sanoo Jenni Airaksinen.
– Toinen kysymys on, kuinka kestävä se persoona on ottamaan erilaisia takaiskuja ja selviämään äärimmäisistä stressaavista tilanteista niin että pystyy olemaan paras versio omasta itsestään.
Haverin mukaan itsensä johtamisen taidot ovat yksi tärkeimmistä kuntajohtajan kompetenssivaatimuksista.
– Oman ajankäytön ja työn ja stressin hallinnan taidot ovat oleellisia, koska joudutaan tekemään koko ajan valintoja ja toimitaan paineistetussa työympäristössä.
Kuntajohtajalta vaaditaan ihmissuhdetaitoja myös siksi, että strateginen johtaminen on muuttunut parissa vuosikymmenessä merkittävästi. Enää kunnanjohtaja ei luo kunnalle visiota jota aletaan toteuttaa, vaan kunta usein hakee omaan visioonsa sopivaa johtajaa.
– Yhdistävä johtaja mahdollistaa muita; integroi, fasilitoi, kokoaa erilaisia ryhmiä jotka yhteisen toiminnan kautta voivat viedä eteenpäin elinkeinostrategiaa tai muuten toteuttavat kunnan tavoitteita. Johtaminen ei tapahdu yksilöjohtamisena vaan kunnan organisaatiosta ja kunnanjohtajan verkostoista löytyvän resurssipoolin hyödyntämisenä, Haveri kuvailee.
Jonne Parkkinen, Arto Haveri & Jenni Airaksinen: Yhdistävä johtajuus. Tutkimus kuntajohtajien osaamistarpeiden muutoksesta. Acta nro 268. Tampereen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2017.
Tutkimus on saatavilla Kuntaliiton verkkokaupasta, myös pdf-muodossa
Lue myös: Kuntajohtajat muistuttavat roolistaan myllerrysten keskellä
Jenni Airaksisen haastattelu Kunta.tv:ssä:
Luitko jo?
