Vuokko Väistö haluaa elää jatkossakin Tohmajärven kunnassa. Hän kokee kiitollisuutta saadessaan vaikuttaa yhteisiin asioihin kunnanhallituksessa ja – valtuustossa. (Vuokko Väistön kotialbumi)

Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa Tohmajärven kunnassa valmistaudutaan itsenäisyyspäivän viettoon rauhallisin mielin. Venäjä rajanaapurina ei pelota, Tohmajärven kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Vuokko Väistö (sd.) jatkaa.

Ihmiset ja maat ovat tärkeitä rajan molemmin puolin, hän huomauttaa. Myös Keski-Karjalassa voidaan keskittyä siihen, mikä on olennaista Suomen itsenäisyyspäivän aikana.

– Se herkistää ja saa kyyneleet nousemaan silmiin, kun ajattelee niitä uhrauksia, mitä suurin kansallinen juhlamme on vaatinut.

Linnuntietä miettiessä

Vuokko Väistö syntyi sotien jälkeen vuonna 1950. Hänen vanhempansa ja vanhimmat sisaruksensa asuivat aikoinaan nykyisen rajan toisella puolella, Suistamon kunnassa. Sota-aikana heidän piti jättää kotinsa, kaksi kertaa.

Mainos



– He joutuivat lähtemään evakkotaipaleelle Laihialle ja toisella kerralla Lapualle.

Vuokko Väistö on asunut koko ikänsä Tohmajärvellä, mutta silti hänelle oli todella tärkeää päästä käymään aikuisena vanhimpien sisarustensa kanssa Suistamolla.

– Olihan se mieleenpainuva tunne nähdä asuinsija, jonka he joutuivat jättämään sodan alettua.

Lohtua toi näky, että talo oli pystyssä vielä 90-luvullakin.

– Siellä oli isän istuttama kuusiaita. Piharakennus oli paikallaan, myös heille tutut omenapuut ja marjapensaat löytyivät.

Lähellä entistä kotia olivat myös kirkko ja koulu, kuten silloin ennenkin.

– Pikkutyttönä istuin äidin sylissä ja kuuntelin kertomuksia elämisestä Suistamolla. Se kaikki konkretisoitui tuolla matkalla.

Vuokko Väistön vanhemmat suhtautuivat positiivisesti elämään myös sodan jälkeen.

– Päällimmäisenä heistä välittyi kiitollisuus, miten he selviytyivät elossa evakkoreissusta ja sodasta.

– Suistamo sijaitsee Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Sinne on linnuntietä mitaten 60 kilometriä matka kodistani.

Nuoret on hyvä muistaa

Vuokko Väistö kertoo olevan kiitollinen omille vanhemmilleen ja kaikille, jotka taistelivat ja tekivät töitä eri tavoin Suomen itsenäisyyden eteen sotavuosina 1939–1944.

– Sisältä pulppuaa kiitollisuutta, rauhaa ja ennen kaikkea suurta kunnioitusta kaikille maatamme puolustaneille sotilaille sekä huoltojoukoille.

Vuokko Väistö on iloinen, miten hän on voinut keskustella sotaveteraanien ja lottien kanssa elämänsä varrella. Heidän tekemänsä työ on mielessä, kun Vuokko Väistö osallistuu itsenäisyyspäivänä jumalanpalvelukseen.

– Sitten osallistun seppelten laskuun sankarihaudoilla. Menen myös pääjuhlaan. Se on arvokas tilaisuus, johon nuoret tuovat kortensa kekoon perinteitä kunnioittamalla.

– Vaikka kunnassamme ei ole enää elossa olevia veteraaneja, niin silti heidän muistonsa ja tekemänsä työ itsenäisyytemme hyväksi on voimakkaasti läsnä juhlassamme. Veteraanien yhtätoista leskeä muistamme perinnetoimikuntamme välityksellä kotiin vietävällä joulutervehdyksellä.

Kotikunta on säilynyt ennallaan

Vuokko Väistö on sosiaalineuvos. Tasavallan presidentti myönsi tämän arvonimen hänelle vuonna 2017.

Tasavallan presidentti myönsi Vuokko Väistölle Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein vuonna 2002.

Eläkeläisenä yhteisiin asioihin vaikuttava Vuokko Väistö kokee, että elämä maistuu hyvältä Itä-Suomessa.

– Täällä juurillani olen onnellinen, kotona Tohmajärvellä.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*