10 itärajan kuntaa tiivistää yhteistyötään - kunnat haluavat itärajan paremmin esiin aluekehittämisen painotuksissa
Itärajaan ulottuva Kuhmon Elimyssalon luonnonsuojelualue edustaa kainuulaista metsäluontoa parhaimmillaan. Alueella on yhteensä noin 24 km retkeilyreittejä, ja myös reittien ulkopuolella liikkuminen on luvallista muistaen, että rajavyöhykkeellä liikkuminen ilman rajavartioston lupaa on kielletty. (Kuva: Harri Tarvainen)
Kymmenen rajaseudun kuntaa Kiteeltä Savukoskelle ovat käynnistäneet kaksivuotisen hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa itärajalla sijaitsevien kaupunkien ja kuntien yhteistyötä.
Kokonaisuuden hallintokaupunkina toimii Kuhmo, ja muut yhteistyökunnat ovat Savukoski, Salla, Kuusamo, Suomussalmi, Kuhmo, Lieksa, Ilomantsi, Tohmajärvi ja Kitee. Hankkeeseen voi liittyä vielä muita kuntia.
Hankealue Suomen ja EU:n itärajalla kattaa yli 1000 kilometriä, kun Suomen ja Venäjän rajan kokonaispituus on 1343 kilometriä. Alueen kaupungit ja kunnat haluavat itärajan paremmin esiin aluekehittämisen painotuksissa ja esimerkiksi tuulivoimaan liittyvässä keskustelussa. Kunnat pyrkivät yhteistyöllä myös entistä parempaan ennakointiin ja varautumiseen muuttuvassa maailmassa.
Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen on huolissaan investointien keskittymisestä.
-Teollisuuden investoinnit keskittyvät alueille, joilla on saatavilla puhdasta energiaa. Itä-Suomi uhkaa jäädä vaille näitä investointeja, mikäli tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomeen ei ole mahdollista. Itäisen Suomen sähkön kantaverkkoja on vahvistettava, jotta puhdasta energiaa voidaan tuottaa valtakunnan verkkoon. Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen mahdollistaminen on tärkeää valtakunnallisesti myös voimaloiden hajauttamisen kannalta, Juntunen sanoo Kuhmon kaupungin tiedotteessa.
Selvitysmies Arto Rädyn viime keväänä valmistuneessa raportissa on Juntusen mukaan löydetty alustavia keinoja itäisen Suomen tuulivoimakysymykseen niin, että puolustusvoimain tutkavalvonta ei vaarannu. Juntunen arvioi myös, että Nato-liittolaisuus voi lisäksi avata uusia elinvoimaisuuden kehittämisen mahdollisuuksia rajaseutujen kunnille
– Itä-Suomen elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta myös turvallisuuden näkökulmasta. Huolehtimalla rajakuntien elinvoimaisuudesta vaikutetaan myös kokonaisturvallisuuteen – asukkaista tyhjilleen jäävät alueet olisivat suuri riski myös turvallisuudelle. Asuttu raja on turvallisin raja, Juntunen toteaa.
Hankepäälliköksi kaksivuotiseen projektiin on valittu filosofian maisteri Sari Sirkkiä. Hanketta rahoittaa Kainuun liitto alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahoista (AKKE).
-Rajaseutujen kuntien yhteinen kehittämishanke täyttää merkittävän aukon alueellisessa kehittämistyössä. Geopoliittisen muutoksen vuoksi itäisen Suomen ja erityisesti rajaseudun elinvoimaisuudella ja kehityksellä on koko maan turvallisuuden näkökulmasta entistä suurempi merkitys, maakuntajohtaja Pentti Malinen sanoo.
