Markku Koskinen on toiminut Kärkölän pormestarina tammikuusta 2018. (Kuva: Lauri Rotko)

Kärkölä siirtyy vuoden 2025 vaalien jälkeen takaisin kunnanjohtajan vetämäksi kunnaksi. Kärkölän valtuusto äänesti maanantaina pormestarimallin kumoon lukemin 12–9.

Kärkölä on ensimmäinen pormestarikunta Suomessa, joka palaa takaisin kunnanjohtajamalliin. Uusi kunnanjohtaja valitaan kuluvan valtuustokauden aikana toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.

Kärkölän pormestarimallin taustalla on vuoden 2017 kuntavaalit, joissa sitoutumaton Kärkölä-ryhmä nousi valtuuston suurimmaksi ryhmäksi. Päätös pormestarimalliin siirtymisestä syntyi valtuustossa tammikuussa 2018 äänin 14–13. Kärkölä-ryhmä oli pormestarimallin kannalla ja muut ryhmät sitä vastaan.

Vuoden 2021 vaaleissa Kärkölä-ryhmä menetti yksinkertaisen enemmistönsä, ja johtamismallin vaihdos nousi keskusteluun valtuustokauden alussa ryhmien välisissä neuvotteluissa. Asia tuli päätettäväksi, kun siitä jätettiin syksyllä 2023 valtuustoaloite.

Pormestarina on toiminut koko ajan Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen. Koskinen jääväsi itsensä asian käsittelystä maanantaisessa kokouksessa.

Mistä olisi löytynyt uusi pormestari?

Kärkölän pormestarimalli on henkilöitynyt Markku Koskiseen, ja myös maanantaina keskustelu kääntyi siihen, löytyykö Kärkölästä vastaisuudessa sopivia ja päteviä ihmisiä pormestarin tehtävään.

– Malli ei itsessään ratkaise sitä, kuinka hyvin ja tehokkaasti kuntaa johdetaan. Olen äärimmäisen tyytyväinen siihen tapaan, kuinka Kärkölää on johdettu pormestarimallissa. Yhteistyö on toiminut, ja valmistelua on tehty ammattimaisesti. On kuitenkin hyvä huomioida, että teemme nyt päätöksen tulevaisuutta ajatellen. Kunnanjohtajamalli on turvallisempi, sillä siinä voimme asettaa kunnanjohtajalle kelpoisuusehdot ja osaamisvaatimukset. Tämä ei ole mahdollista pormestarimallissa. Riskinä on, että emme olisi seuraavalla kerralla yhtä onnekkaita kuin nykyisen pormestarin valinnassa, kokoomuksen Mari Raininko totesi.

Kärkölä-ryhmän Toni Alander esitti, että johtamismallista päättäisi vuoden 2025 vaaleissa valittava valtuusto.

– Ei suljettaisi mahdollisuutta pormestarimallilta vielä. Emme tiedä vielä mitään seuraavien vaalien ehdokasasettelusta, eikä ole mahdotonta, etteikö pormestariksi sopiva henkilö voisi löytyä.

Kriittisimmän puheenvuoron piti SDP:n Matti Sallila, jonka mielestä pormestarimallissa asioiden valmistelu on ollut täysin valtuuston suurimman ryhmän näpeissä.

– Olen kyllä eri mieltä siitä, onko pormestarimalli toiminut hyvin, hän sanoi.

Valtuusto äänesti kahdesti. Pormestarimalli kaatui äänin 12–9 äänestyksessä, jossa olivat vastakkainen kokoomuksen Santeri Nousjoen ja Toni Alanderin muutosesitykset. Nousjoen esityksen mukaan kunnanhallituksen pohjaesityksestä olisi poistettu maininta, ettei pormestarimallista luopuminen aiheuta muita henkilöstövaikutuksia pormestarin tehtävästä luopumisen lisäksi. Toisessa äänestyksessä hallituksen pohjaesitys piti pintansa lukemin 12–10 Nousjoen esitystä vastaan.

Into pormestarimalliin hiipunut

Pormestarikuntia on Suomessa vain kuusi sen jälkeen, kun Kärkölä siirtyy kunnanjohtajan vetämäksi: Tampere, Pirkkala, Helsinki, Tuusula, Turku, ja Puolanka.

Vielä viitisen vuotta sitten näytti siltä, että Suomen suurimmat kaupungit seuraavat Tampereen esimerkkiä ja ottavat johtamisjärjestelmäkseen pormestarimallin. Helsinki vaihtoi pormestarimalliin 2017 ja Turku 2021. Sittemmin into pormestarimalliin on hiipunut. Lahti pyörsi päätöksensä malliin siirtymisestä syksyllä 2020, eikä kunnissa ole tällä hetkellä vireillä vakavia hankkeita johtamisjärjestelmän vaihtamiseksi.

Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntti arvioi Kuntalehdessä (25.8.2023), että suurin syy varovaisuuteen pormestarimalliin siirtymisessä on kriisien täyttämässä ajassa. Korona-pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat tehneet kuntien toimintaympäristöstä epävakaan.

-Kriisien keskellä kunnissa kaivataan pysyvyyttä, vakautta, ennakoitavuutta ja ammattimaisuutta, ja se suosii kunnanjohtajamallia. Pormestarimalli nähdään mahdollisuutena tehdä muutoksia, murtaa status quo ja uudistaa kuntaa. Nämä pyrkimykset ovat jääneet nyt taka-alalle, Jäntti totesi.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä