Kuntajohtajien häirintä kohdistuu erityisesti naisiin
Kuva: Ville Miettinen
Häirintä on pesiytynyt osaksi kuntapolitiikkaa.
Kuntajohtajiin kohdistuva häirintä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin kymmenen prosenttiyksikkköä. Silti erityisesti nainen, joka on toiminut 3–5 vuotta hyvin pienen tai keskikokoisenkunnan johtajana, joutuu usein kokemaan häirintää.
Vuonna 2008 kuntajohtajista 53 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää, nyt 41 prosenttia.
Uudet tiedot ovat peräisin Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n yhteisestä kuntajohtajien työhyvinvointikyselystä, johon vastasi kesäkuussa 184 kuntajohtajaa.
Selvästi yleisin koettu häirinnän tapa oli asiaton palaute mediassa. Sen sijaan ilkivalta ja seksuaalinen häirintä oli vastausten mukaan harvinaista.
Mediassa tapahtuvaa häirintää ilmoitti kokeneensa 61 prosenttia kaikista vastaajista. Yleisiä häirinnän muotoja olivat myös sanalliset uhkaukset sekä uhkaukset eri välineiden, kuten sähköpostin ja puhelimen, välityksellä. Tällaista häirintää oli kokenut 39–44 prosenttia vastaajista.
– Fyysinen vahingoittaminen, ilkivalta ja seksuaalinen häirintä on sen sijaan harvinaisempaa. Häirintää kokeneista kuntajohtajista neljä prosenttia ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää. Ilkivallan osuus oli myös neljä prosenttia, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kokeneet miehet saavat olla rauhassa
Naispuoliset kuntajohtajat kokevat uhkailua ja häirintää selvästi useammin kuin miehet. Kuluneen valtuustokauden aikana naisjohtajista häirintää oli kokenut 61 prosenttia ja miehistä 36 prosenttia.
Vanhimmat ja pitkään kuntajohtajina toimineet puolestaan kokevat häirintää muita vähemmän. Yli 20 vuotta kuntajohtajina toimineista 25 prosenttia oli kokenut häirintää, kun taas 3–5 vuotta toimineista häirintää oli kokenut 59 prosenttia.
Kyselyn mukaan kuntajohtajien häirintä oli yleisintä alle 5 000 ja 20 001–50 000 asukkaan kunnissa ja vähäisintä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
Kuntaliiton toimitusjohtajan Jari Koskisen mukaan kunnissa olisi hyvä olla laadittuna toimintaohjeet niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöidenkin kokemien uhkailu- ja häirintätapausten varalle.
– Uhkailusta ja häirinnästä on tarpeellista keskustella enemmän kunnissa ja myös julkisuudessa, ja nostaa häirintään puuttuminen entistä vahvemmin myös koulutusten aiheeksi, Koskinen kommentoi tulosta.
Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö kommentoi kuntajohtajien työhyvinvointitutkimusta Kuntalehden numerossa 8/2018. Hän muun muassa kertoo, että kuntajohtajia häiritsevät joskus myös luottamushenkilöt, eivät vain rivikuntalaiset.
Aiemmin aiheesta:
#Metoo-kampanja haastaa myös kuntia tarkastamaan asenteitaan ja toimintatapojaan
Kiusattu sysätään ulkoraiteelle – myös huono hallinto voi olla kiusaamista (Kuntalehti 12/2016)
Kaikkea ei tarvitse kestää – Esko Rautiainen teki tutkintapyynnön
