Kuntalain muutostarpeet selvitetään – kuntien eriytymiskehitys ja talousvaikeudet taustalla
Kuva: Kari Långsjö
Valtiovarainministeriö (VM) on käynnistänyt kuntalain muutostarpeiden selvittämisen asettamalla työryhmät kunnan hallinnon sääntelyn ja talouden sääntelyn tarkastelemiseksi.
Tarkastelussa arvioidaan mm. kunnan toiminnan johtamista, kunnan hallintoa ja taloutta sekä kuntien yhteistoimintaa koskevan sääntelyn kehittämistarpeita.
VM:n mukaan lain toimivuutta tullaan tarkastelemaan erityisesti kunnan taloudellisen ja toiminnallisen riskienhallinnan ja toiminnan johtamisen näkökulmasta.
– Saadut kokemukset lain soveltamisesta, toimintaympäristön muutokset ja kuntien eriytymiskehitys aiheuttavat kuitenkin tarvetta tarkastella kuntalain säännöksiä, kirjoittavat lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen ja neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen VM:stä verkkokolumnissaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tarkastelussa pohditaan, miten miten sopimushallinnan ja sopimusten johtamisen tulisi näkyä kuntalaissa, sillä kunnan toiminnan johtamisessa korostuu yhä enemmän sopimusohjaus kuntien hankkiessa palveluja muilta palvelujen tuottajilta. Lisäksi tarkastelun kohteina ovat liikelaitoksia koskeva sääntely sekä kuntayhtymien omistajaohjaus ja rakennejärjestelyt.
VM ennakoi, että yhä useammat joutuvat yhä pahempiin talousvaikeuksiin. Kuntien eriytymiskehityksen ja talouden heikentymisen vuoksi työryhmä käy läpi kunnan ja kuntayhtymän arviointimenettelyä koskevan sääntelyn.
– Myös alijäämän kattamisvelvollisuudesta on esitetty paljon kysymyksiä, esimerkiksi miten alijäämän kattamisvelvollisuuden määräaika lasketaan kuntaliitoksissa ja miten aikaisempia ylijäämäeriä voi hyödyntää. Näiltä osin sääntelyä on tarkoitus tarkentaa, Kuittinen ja Leppänen kirjoittavat.
Työryhmän toimikausi kestää 30.9.2020 saakka, mutta käytännössä valmistelu painottuu tähän syksyyn ja talveen. Valmistelun pohjalta laaditaan hallituksen esitys kuntalain muutostarpeista.
Kuntalain vuonna 2015 voimaan tulleen kokonaisuudistuksen yksi keskeinen tavoite oli vahvistaa kunnan toiminnan kokonaisohjausta. Lain käsite kunnan toiminta sisältää kunnan ja sen tytäryhteisöjen lisäksi kuntien yhteistyöhön tai kunnan omistukseen, sopimuksiin tai rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kunnan toiminta muodostuu siis kaikesta toiminnasta, jonka avulla kunta järjestää palveluja asukkailleen.
Kuntalakiin lisättiin myös säännökset järjestämisvastuusta. Lisäksi kunnan toiminnan johtamista, ohjausta sekä valvontaa koskevia säännöksiä terävöitettiin. Merkittävä kunnan taloutta koskeva muutos oli kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää ja sen kattamista koskevat uudet säännökset.
Nykyistä kuntalakia on jo muutettu muun muassa ns. Lex Kittilällä sekä uudella uudistamalla kriisikuntakriteerejä.
