Kuva: Erkka Finér
Urheilijoiden menestys tuo kunnille hyvää mainetta.

Kymppitonnilla ei saa kunnalle kummoistakaan mainoskampanjaa, mutta maailmanmestaruudella saa.

Siksi Lappajärven kunta päätti marraskuun 2018 alussa palkita lappajärveläisen painijan, kultamitalisti Petra Ollin 10 000 eurolla.

– Kyllähän tämmöinen urheilija kuin Petra tuo Lappajärvelle positiivista goodwilliä, jota ei kovin pienellä rahalla muuten saisi, Lappajärven kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi sanoo.

Olli on menestynyt hyvin ja pitänyt samalla Lappajärveä esillä painikuvioissa ja maailmalla. Sillä on Lehtiniemen mukaan pienelle kunnalle todella suuri merkitys. Painijaa onkin palkittu aiemmin pienemmillä rahasummilla ja esimerkiksi tontilla, johon on hoidettu liittymät ja lupamaksut.

Lappajärven kunta on jo pitkään tukenut urheilussa menestyviä asukkaitaan stipendisäätiön, valmistautumisstipendien ja avustusten kautta.

– Monipuolisesti koetamme kannustaa näitä meidän menestyjiä, ja niitähän on aikojen saatossa ollut aika paljonkin, Lehtiniemi sanoo.

Esimerkiksi arvokisoihin valmistautuvia tuetaan 2 000 eurolla vuodessa. Summaa maksetaan pitkin vuotta.

Palkinnot ovat kiitosta urheilijoiden tekemästä mainetyöstä, mutta tapa pitää yllä kuntalaisten urheilumenestystä.

Lappajärvellä on kautta aikojen ollut painijoita ja sen seurauksena korkeatasoista valmennusta, joiden ylläpitämiseen myös kunta haluaa osallistua.

Suurista menestyksistä, kuten Ollin MM-kullasta, kunta palkitsee tapauskohtaisesti.

– Kun mietimme summaa, totesimme, että kyllä sen viisinumeroinen pitää olla, Lehtiniemi sanoo.

Summa ei kuitenkaan ollut niin iso, etteikö olympiamitalia varten voisi vielä korottaa.

Sitä, paljonko Lappajärvi antaisi olympiakullan voittaneelle kuntalaiselle, ei Lehtiniemen mukaan voi tietää.

Lajin tunnettuus määrää summan

Tampereella tiedetään.

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 12. marraskuuta pormestari Lauri Lylyn nimeämän suurtapahtumatyöryhmän valmistelemat periaatteet urheilumenestyksestä palkitsemiseen.

Periaatteissa huomioidaan eri lajien ja niiden kilpailujen huomio- ja painoarvot: mitä suurempi laji ja kisa, sitä isompi kaupungin myöntämä potti.

Olympiakullasta palkitaan suurimmalla summalla, 20 000 eurolla, koska kisojen “medianäkyvyys ja yleisön kiinnostus on omaa luokkaansa.”

Olympiahopeasta myönnetään 10 000 ja pronssista 5 000 euroa. MM-menestys tietää kultamitalisteille 10 000 euroa, hopea 6 000 ja pronssi 3 000 euroa.

Myös urheilulajien keskinäisen merkittävyyden arviointi perustuu siihen, että olympialajit ovat tunnetumpia kuin muut urheilulajit. Niinpä olympialajissa menestyminen kannattaa moninkertaisesti enemmän kuin muissa lajeissa.

Esimerkiksi wushu-itsepuolustuslajin MM-kulta palkitaan 2 000 eurolla.

Helsinki on päättänyt omat palkintoperiaatteensa vuonna 2012. Niiden mukaan olympiakullasta palkitaan 10 000 eurolla, hopeasta 7 500 eurolla ja pronssista 500 eurolla. MM-kullasta olympialajista annetaan 7 500 euroa.

Myös monet pienemmät kunnat Lappajärven tapaan tahtovat palkita maailmalla menestyneitä urheilijoitaan.

Esimerkiksi Jokioinen Ii,  Askola ja Kouvola muistavat urheilijoitaan erikokoisilla summilla.

Rahapalkintojen lisäksi kunnat lupaavat myös esimerkiksi taidelahjoja, muistolahjoja, kakkukahveja ja juhlia.

Lappajärvellä sellaiset järjestetään 24. marraskuuta.

– Meille on tulossa komeat maailmanmestarijuhlat, joihin toki myös palaa kunnan rahaa, Tuomo Lehtiniemi sanoo.

Hänen mukaansa pienen kunnan on otettava suurista voitoista kaikki irti. Niinpä juhliin odotetaan monta sataa vierasta ja useita tiedotusvälineitä.

– Jos kaikki kunnat hoitaisivat asiat yhtä hyvin, meillä olisi Suomessa 300 maailmanmestaruutta.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Mielenkiintoinen juttu. Tilanne on se, että edistykselliset kunnat huomioivat menestyneet urheilijansa tässä jutussa kuvatuilla tavoilla. Suomessa on myös paljon kuntia, jotka eivät huomioi maailmanmestariansa edes kakkukahveilla – saatikka muulla palkitsemisella.

    Median pitäisi tehdä tutkimusta ja tuoda julkisuuteen esille erilaiset – hyvät ja huonot – käytännöt. Uskoisin, että tämä voisi saada myös heikosti huomioivat liikkeelle?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*