Kuntapäättäjät tarvitsevat riittävän määrän asiantuntemusta elinkeinoelämästä, jotta yhteistyölle yritysten kanssa on otolliset lähtökohdat. (Kuva: Pixabay)

Yritysten ja kuntien kohtalot voivat jopa kietoutua toisiinsa. Syystäkin kuntapäättäjät kuuntelevat usein tarkkaan, minkälaista palautetta yritykset antavat kunnille, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki arvioi.

Kuntapäättäjien on hyvä ymmärtää elinkeinoelämää, jotta yritysten viesteistä osataan seuloa vaikuttavimmat päätöksenteon tueksi.

– Peräänkuulutan panostusten ja suunnitelmien vaikutusten arviointia ja niiden merkitystä elinkeinoelämälle, Heinimäki jatkaa.

Hyvinkään kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna Heinimäki, kok., on katsonut tilannetta myös kuntapäättäjän näkökulmasta.

Mainos



– Olisin varmasti paljon kärkkäämpi kuntapäättäjien suuntaan, jos en olisi politiikassa mukana. Tarkastuslautakunnan jäsenenä pääsen tarkastelemaan päätöksentekoa isossa kuvassa, miten kunta toimi eri osa-alueilla.

Heinimäki arvostaa erilaisia kokemuksiaan.

– Ymmärrän yrittäjien tuskaa, ja ymmärrän julkisen puolen tuskaa.

Sekin on hänen mukaansa totta, että joka rasahdukseen yritysten puolelta ei tarvitse kuntapäättäjienkään reagoida välittömästi.

– Kuunteleminen on tärkeää, mutta kunnan päätöksenteon on tärkeä toimia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Elinkeinoelämä tarvitsee selkeää ja mahdollisimman suoraviivaista päätöksentekoa.

– Elinkeinoelämän sykli ja kehitys on nopeampaa ja julkisen sektorin rakenteet toimivat hitaammin.

Kunnan ei pidäkään olla tuuliviiri, vaan sen kohdalla hitaampi kehitys on usein monessa mielessä perusteltua, Heinimäki lisää.

Yhtenevä tilannekuva

Elinkeinoelämän keskusliitto jo perinteeksi kehittyneen tapaan julkistanut joka vuosi Suomen vetovoimaisimmat alueet yritystoiminnalle.

EK:n Kuntaranking-tutkimuksen lisäksi Suomen Yrittäjien Kuntabarometri-kyselyt asettavat kunnat paremmuusjärjestykseen joka vuosi.

Kunnissa ei ole tarvetta taistella yritysten suosiosta hinnalla millä hyvänsä, mutta riittävä ymmärrys alueen elinkeinoelämästä ja sen vaikutuksesta kuntaan on tärkeää, Heinimäki jatkaa.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimialueella sijaitsevien Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien lisäksi myös Lopen ja Hausjärven kuntien päättäjät suhtautuvat Heinimäen mukaan oikeasuhtaisesti yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa, Heinimäki arvioi.

– Näissä kunnissa kuunnellaan yrityksiä. Yhteisen keskustelun kautta on sisäistetty, minkälaisessa maailmassa tällä hetkellä toimimme.

Tilaa riittää yrityksille

Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Rääkkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen (kesk.) on toiminut kuntapäättäjänä 23 vuoden ajan. Kunnanhallituksen puheenjohtajana 19 vuoden ajan vaikuttanut Laasonen on ollut myös yrittäjänä.

Hän toimi aikoinaan 10 vuotta maatalousyrittäjänä ja suunnilleen yhtä pitkään hän oli Hirsiveisto Laasosen yrittäjä.

– Sen jälkeen olen ollut Hirsiveisto Laasosen työntekijänä jo 14 vuoden ajan.

Harri Laasonen painottaa, että yritysten ja kuntapäättäjien on tiedettävä omat roolinsa ja toimittava sen mukaan.

Joskus voidaan syystä tai toisesta kokeilla rajoja, mutta kokonaisuus toimii, kun yritysten ja kuntapäättäjien keskuudessa on riittävän vahva käsitys yhteistyön pelisäännöistä.

Toisinaan on yksittäistapauksissa pitänyt puolin ja toisin muistuttaa rajoista myös vajaan 2 000 asukkaan Rääkkylässä, mutta ongelmia yritysten ja kunnan välisessä yhteistyössä ei ole, Laasonen jatkaa.

– Joskus tulee vastaan kysymyksiä, mitä kunnan pitää järjestää yrittäjälle.

– Kunnan tehtävä on luoda puitteet yrittäjien toiminnalle ja yrittäjien tehtävä on yrittää.

Isommissa kunnissa on taattava kaavoituksen kautta se, että yrityksille riittää tontteja, Laasonen huomauttaa.

– Meillä ei ole siinä ongelmaa.

Rääkkylässä siis riittää hyvin tilaa, tontteja, myös yrityksille, Laasonen lisää.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*