Mikkeli ja Porvoo jäivät ilman kansanedustajia – edunvalvonnan heikentymistä pelätään
Kuva: Ville Miettinen
Kansanedustajia valittiin huhtikuun vaaleissa kaikkiaan 89 kunnasta. Mikkeli on maakuntakeskuksista ainoa, josta ei valittu yhtään kansanedustajaa. Ministerinäkin toiminut Lenita Toivakka, kok., luopui, ja Satu Taavitsainen, sd., putosi.
– Mikkelin näkökulmasta vaalien tulos oli ilman muuta tappio. Menetimme välittömän kontaktin valtakunnalliseen päätöksentekoon, Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen, sd., sanoo.
– Uusi tilanne vaatii uudenlaista panostusta Mikkelin päättäjiltä. Meidän on vaikutettava yhä paremmin omien verkostojemme kautta.
Myös juuri tehdyssä kaupunginjohtajan työn arvioinnissa korostettiin edunvalvontaa ja verkostoitumista tulevien vuosien painopisteinä.
Myös valtiopäiväkaupunki Porvoo jäi vaille kansanedustajaa, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, neljä kautta eduskunnassa istunut Mikaela Nylander, r., jäi varasijalle. Viimeksi Porvoo jäi ilman kansanedustajaa vuoden 1975 vaaleissa.
– Ei tämä kuolemaksi ole, mutta selkeästi heikennys edunvalvontamielessä. Ei niinkään yksittäisten asioiden suhteen, vaan valtion päätöksentekoa koskevaan informaation kannalta. Tämän kokoisessa kaupungissa moni asia nivoutuu valtion talousarvioon ja muuhun valtion päätöksentekoon, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo.
– Se on selvää, että Uudenmaan vaalipiirin suhteen on tehtävä muutoksia. Nyt Porvoon ja Kotkan väliltä ei ole yhtään kansanedustajaa.
Vaalivoittajiin lukeutui muiden muassa Vantaa. Se kannusti kaupunginjohtajansa Ritva Viljasen johdolla kaupunkilaisia vaaliuurnille ja onnistui: äänestysprosentti nousi yli 70:n ja vantaalaiskansanedustajien määrä nousi kolmesta kuuteen.
Lue myös: Eduskunnassa ei käytännössä ole kuntapuoluetta – kuntapäättäjät epäyhtenäinen joukko
Lue koko juttupaketti eduskuntavaalitulosten vaikutuksista tuoreesta Kuntalehdestä.
Tiedot kunnista, jotka saivat kansanedustajia on koonnut Kuntalehdelle Tilastokeskus.
