Näihin asioihin Jyrki Katainen keskittyisi alkavalla EU:n parlamenttikaudella – "Jos olisin Euroopan diktaattori”
© European Union / Patrick Mascart
Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen puhui EU:n alueiden komitean täysistonnossa keskivikkona. Vieressä aklueiden komitean 1. varapuheenjohtaja Markku Markkula.
BRYSSEL – Suomen EU-komissaari Jyrki Katainen nosti puheenvuorossaan alueiden komitean täysistunnossa tällä viikolla esiin viisi mielestään tärkeintä asiaa, joihin tulisi keskittyä uudella Euroopan parlamentin kaudella – joihin keskityttäisiin, jos Katainen olisi ”Euroopan diktaattori”, kuten hän itse sanoi puheenvuorossaan keskiviikkona.
Ensimmäiseksi Katainen nosti koulutukseen investoimisen.
– Koulutus on tasa-arvon lähde, se on myös tapa rohkaista ihmisiä tietoisiin, viisaisiin valintoihin ympäristönäkökulmasta.
Toiseksi Katainen kasvattaisi EU:n tutkimukselle osoittamaa budjettia. Näin voitaisiin yhdistää eri alueiden kyvyt ja tutkimusyksiköt ja edistää yhteistyötä.
Kolmanneksi Katainen nosti kiertotalouden, joka on päättyvällä parlamenttiakaudella noussut EU:n talouskehityksen merkittäväksi ulottuvuudeksi.
– Tässä kaupunkien ja alueiden yhteys komissioon on erityisen tärkeä. Te itse olette innovoijia, komissio tarvitsee teiltä parhaita käytäntöjä tietoonsa voidakseen vaikuttaa sääntelyyn, Katainen kohdisti sanansa alueiden komitean jäsenille.
Neljänneksi Kataisen listalla on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.
– Valitettavasti olemme tänään tilanteessa, jossa eräät poliittiset johtajat näyttävät aidosti ajattelevan, että liberaali demokratia tai oikeusvaltion periaate on vanhanaikaista. Asia ei ole näin. Läpinäkyvyyttä tai ihmisten tasa-arvoa ei ole ilman liberaalia demokratiaa tai oikeusvaltioperiaatetta, Katainen sanoi.
-Tarvitsemme johtajia paikallistasolla puolustamaan näitä perusarvoja.
Viidenneksi Katainen investoisi ja keskittyisi enemmän tekoälyyn paitsi teknologian kehittämisen myös julkisten palvelujen kannalta.
– Jos onnistumme käyttämään julkista dataa voimme parantaa julkisten palvelujen laatua ja saavutettavuutta, Katainen sanoi.
”Meidän on puhdistettava omat nurkkamme”
Oikeusvaltion periaatteen toteutumista haasteista Katainen pohti myös Kuntalehdelle Brysselissä. Oikeusvaltiokehitykseen Euroopan sisällä liittyy Kataisen mielestä tämänhetkisen eurooppalaisen kehityksen suurin uhkakuva.
– On muutamia maita, kuten Romania, Unkari, Puola, joissa poliittinen johto on tietoisesti alkanut kyseenalaista oikeusvaltion periaatetta.
– Esimerkiksi Puolassa hallitus on halunnut muuttaa oikeuslaitosta niin, että se on poliittisen kontrollin alaisena. Kysymys on, voivatko puolalaiset mutta myös muut eurooppalaiset ihmiset saada poliittisesti vapaata oikeutta.
Myös lehdistönvapautta on alettu kyseenalaistaa, Katainen sanoi.
– Aikoinaan juhlapuheissa mainitut ylevät periaatteet, liberaalin demokratian perusarvot, yhtäkkiä niistä ongelmista on tullut totisinta totta.
– Tämä on tietoista politiikkaa ja vaatii tiukempaa otetta jäsenmailta. Komissiolla on hyvin vähän välineitä käytettävissään. Toivoisin, että seuraavan MFF:n [monivuotisen rahoituskehyksen] yhteydessä jäsenmaat hyväksyisivät komission esityksen siitä, että tulee oikeusvaltion instrumentti. Jos arvioidaan, että oikeusvaltio on uhattuna poliittisten päätösten takia, rahahanat voitaisiin kääntää kiinni, että EU-rahoitusta ei menisi näihin maihin. Se on minusta vähintä mitä voidaan olettaa.
– Tämä on todellinen ongelma tällä hetkellä Euroopassa. Tämä linkkautuu monesti läheisesti korruptioon, ja näin ollen meidän pitää siivota omat nurkkamme. Ei voi olla niin, että on jäsenmaita, joissa liberaalin demokratian perusarvoja ei kunnioiteta.
Lue myös:
