Onko kunnan- tai kaupunginjohtajan johtoryhmässä sijaa johtaville poliitikoille? Lisääkö palkkapoliitikkojen yleistyminen paineita avata johtoryhmän ovi poliitikoille?

Asiasta on käyty viime aikoina keskustelua muun muassa Kotkassa, jossa kaupunginjohtaja Esa Sirviö ei enää nimennyt kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajia johtoryhmään viime syksynä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat tulivat johtoryhmään kuluvan valtuustokauden alussa, kun kaupunginjohtajana toimi vielä Henry Lindelöf.

Kuntalehti kysyi asiaan näkemyksiä kolmelta johtoryhmätyöskentelyyn perehtyneeltä. Vastaajina ovat kunnallispolitiikan dosentti, Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajana työskennellyt Kaija Majoinen, Kokemäen entinen kaupunginjohtaja, Perlaconin konsultti Reijo Siltala ja Rovaniemen kaupunginhallituksen kokopäiväinen puheenjohtaja, kaupungin johtoryhmän jäsen Liisa Ansala, kesk.

“Poliittisella ja ammatillisella johdolla omat roolinsa”

Kaija Majoinen ei nostaisi poliitiikkoja johtoryhmään. Poliittisella ja ammatillisella johdolla on omat roolinsa ja vastuunsa, ja siksi on Majoisen mukaan luontevaa, että johtavat luottamushenkilöt eivät kuulu johtoryhmään.

– Johtoryhmä on kunnanjohtajan johtamistyön apuelin. Sillä on keskeinen rooli sovitettaessa yhteen kunnan kehittämistä, asioiden valmistelua ja toimeenpanoa kuntastrategian suuntaisesti. Kun nyt elämme maailmassa, jossa muutokset ovat entistä nopeampia ja monimutkaisempia, tarvitaan foorumia, jossa asioita voidaan tarkastella samaan aikaan useammasta eri näkökulmasta, hahmottaa kokonaisuutta ja estää siiloutumista. Juuri tähän tarpeeseen vastaa toimiva johtoryhmätyö, Majoinen sanoo.

– Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on puolestaan johtaa poliittista yhteistyötä. Työ suuntautuu ennen kaikkea kuntayhteisöön, kunnan sidosryhmiin ja verkostosuhteisiin, ei niinkään kuntaorganisaation sisäisiin asioihin.

Majoisen mukaan asetelma on sama, vaikka kyseessä olisivat koko- tai osa-aikaiset puheenjohtajat.

– Samalla on hyvä muistaa, että hyvä johtaminen kunnassa syntyy ennen kaikkea poliittisen ja ammatillisen johtamisen luottamuksellisesta vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Tälle on hyvä kehittää omat käytänteensä, Majoinen sanoo.

“Poliitikko ei voi olla valvojana johtoryhmässä”

Reijo Siltala sanoo, että poliitikko joutuu asemoimaan itsensä uudelleen, mikäli on mukana johtoryhmässä.

– Jos johtoryhmään halutaan poliitikkoedustaja, on äärimmäisen tärkeää huomioida, että hänen roolinsa ei voi olla valvova, vaan yhteistyön tekijän rooli, sillä kuntajohtajan johtoryhmässä yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Siellä saadaan vertaistukea ja tehdään asioita yhdessä.

Siltalan mukaan ylimmän viranhaltijan ajatellaan usein olevan suodatin ja työrukkanen työntekijäorganisaation ja poliitikkojen välillä. Tällöin voidaan pohtia, onko johtoryhmään osallistuvan poliitikon rooli myös sellainen – ja puhdas poliittinen rooli puolestaan heikkenee.

Siltala puntaroi, että johtoryhmä on jäsenilleen myös tiedon jakamisen ja tiedon saamisen paikka. Siellä tehdään usein yhteistä valmistelua ja ”valmistelun valmistelua”.

– Johtoryhmän rooli on enemmän strategian toteuttaminen käytännössä kuin sen toteutumisen valvominen. Poliitikkojen tehtävänä on taas perinteisesti ollut suurten linjojen valvominen, ei niinkään operatiivinen työ. Siksi poliitikkoroolia on vaikea sovittaa johtoryhmään.

“Ensikäden tietoa valmisteluprosessien tilanteesta”

Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala on kaupungin johtoryhmän jäsen. Ansalan mielestä johtoryhmässä on sijaa poliitikoille, eikä hänen nimeämisensä johtoryhmään herättänyt keskustelua Rovaniemellä.

– Omasta näkökulmastani on ihan ensiarvoisen tärkeää, että olen mukana johtoryhmässä. Saan ensikäden tietoa asioiden valmisteluprosessien tilanteesta ja voin kertoa viranhaltijoille poliittisten keskusteluiden näkökulmia kustakin käsittelyssä olevasta asiasta.

– Minusta tässä on loppujen lopuksi kyse erityisesti kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolien selkeydestä. Varmasti tilanne on hyvin erilainen kussakin kunnassa, Ansala sanoo.

Ansala ei näe johtoryhmässä toimisen suhteen eroa sillä, onko johtava poliitikko osa- tai kokoaikaisesti työskentelevä vai ei.

– Meillä ainakin kokoaikaisuus antaa vain enemmän resursseja ja mahdollisuuksia ylipäätään osallistua mihin tahansa työryhmätyöhön.

Ansala sanoo, että hän ei voi luopua poliittisesta roolistaan johtoryhmässäkään.

– Puheenjohtajan pitää ymmärtää roolinsa: hän johtaa poliittista yhteistyötä. En voi esimerkiksi ajaa pelkästään oman puolueeni agendaa, vaan nostan esille tasapuolisesti poliittisista ryhmistä esille nousseita toiveita ja keskustelunaiheita.

– Johtoryhmässä annan kaupunginjohtajalle ja muille viranhaltijoille tilan ja mahdollisuuden toimia virkavastuullaan. Voin tuoda esille poliittisia näkökulmia valmistelussa oleviin asioihin, kuitenkaan jyräämättä mielipiteelläni virkavalmistelua, Ansala sanoo.

Toistaiseksi harvinaisuuksia

Poliitikot ovat olleet toistaiseksi harvinaisuuksia johtoryhmissä. Kun Kuntaliitto selvitti johtoryhmien kokoonpanoja vuonna 2014, vain joidenkin alle 5 000 asukkaan kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat kuuluivat kunnan johtoryhmään.

Kyselyyn vastanneissa kunnissa hieman yli puolessa kunnanjohtaja kokosi ja valitsi jäsenet johtoryhmäänsä. Muissa tapauksissa kokoonpano on määritelty kunnan hallinto- tai johtosäännössä.

Johtoryhmien määrä kunnissa vaihtelee kunnan koon mukaan. Suurissa kunnissa myös toimialajohdon apuna toimii usein toimialan johtoryhmä.

 

Selvitys johtoryhmistä

 

 

Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Johtoryhmässä ei tarvita kuunteluoppilaita eikä paimenia. Johtoryhmän jäsenet tekevät siellä omaa (virka-)työtään ja poliitikot ovat siinä seurassa pelkkiä vapaamatkustajia. Myös hallituksen puheenjohtajat . Roolit pitää ymmärtää ja pitää kirkkaasti selvinä ja erillään.

  2. Roolit ovat jo muutoinkin monessa kunnassa sekaisin. Ei pidä luoda malleja, joilla niitä lisää sekoitetaan.

  3. Kunnanjohtajan tehtävässä onnistumisen keskeinen ja kriittinen muuttuja on johtoryhmä. Sen kehittyminen tulokselliseksi, vaikuttavaksi ja tehtäväänsä sitoutuneeksi tiimiksi on yksi kunnanjohtajan tavoitteista, olipa kunnanjohtaja tehtävässään uusi tai kokeneempi. Tämän ryhmän kokoonpanon tulisi edustaa erityistä näkemystä, kokemusta ja kyvykkyyttä johtaa kuntaa ja sen konsernia sidosryhmineen kokonaisuudessaan. Siksi ryhmän jäsenyydelle on hyvä määrittää kriteerit. Itse antaisin johtoryhmän kokoonpanon harkinnan ilman muuta kunnanjohtajalle enkä kirjaisi hallintosääntöön sitovia normeja. Tuen siis Sirviön Esan kantaa ehdottomasti.

    Johtoryhmien monipuolinen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen voi tarkoittaa myös erilaisten johtoryhmien ja -tiimien käyttöä. Useissa kunnissa on konsernijohtoryhmiä, laajennettuja johtoryhmiä, toimialakohtaisia johtoryhmiä sekä ad hoc- ja projektitehtäviin keskittyviä johtoryhmiä. Myös verkostomaisia ja virtuaalisia johtoryhmiä voidaan hyödyntää.

    Aivan liian vähän tarkastellaan poliittisen johdon ryhmän kokoonpanoa ja toimivuutta. Kokemukseni mukaan jokaisessa kunnassa on johtavien poliitikkojen ryhmä, jonka tehtäväksi muodostuu kunnan suurten kehityslinjojen johtaminen. Usein hyvässä ja siinä toisessakin mielessä. Toimiva ja laajaan poliittiseen dialogiin kykenevä ryhmä saa aikaan päätöksiä ja on kunnanjohtajalle ja johtoryhmälle merkittävä selkänoja ja tuki. Roolinsa oikein ymmärtävä poliittinen “johtoryhmä” antaa kunnanjohdolle työrauhan eikä osallistu strategian toimeenpanoon ja operatiiviseen johtamiseen. Aivan liian usein tätä ilmiötä esiintyy edelleen tuntemieni kuntajohtajien mukaan.

    Kunnan johtoryhmän toimintakykyä voidaan arvioida ryhmän strategisen kyvykkyyden, operatiivisen toiminnan tehokkuuden, ryhmän jäsenten keskinäisen luottamuksen sekä johtajuuden näkökulmista. Poikkeuksellisen hyvin toimiva johtoryhmä kykenee kehittymään kaikilla näillä osa-alueilla, jos kunnanjohtaja löytää ryhmänsä kanssa yhteisen sävelen ja roolit ovat kunnassa selkeät.

  4. Aihe on mielenkiintoinen ja itselleni se on ollut mieliaihe keskustella. Kommentit näkyy olevan hyvin perusteltu.
    Olen toiminut valtuuston puheenjohtajana ja hallituksessa sekä minulla on pitkäaikainen kunnallinen kokemus. Olen myös kohtuullisen laajasti tutustunut eri kuntien toimintatapoihin ja jutellut eri kuntien edustajien kanssa. Siksi minulle on muodostunut aika vankka oma mielipide aiheeseen.
    Tokihan luottamusmiesjohdon ja virkamiesjohdon pitää toimia vuorovaikutuksessa. Mutta se, että johtoryhmässä istuu johtava poliitikko, ei ole järkevää. Roolit tulevat menemään vääjäämättä menemään sekaisin. Virkamiehellehän maksetaan siitä palkkaa, että hän toimii/tai pyrkii toimimaan kaupungin parhaaksi valmistellessaan asioita. Asioiden valmistelussa on apuna johtoryhmä ja sen työskentely on suurimmaksi osaksi operatiivista toimintaa. Siihen rooliin ei luottamusmies kuulu minun ajatukseni mukaan.
    Itse halusin pitää poliittisen ja virkamiesroolijaon hyvin selvänä.

    Perustelen kantaani hyvin yksinkertaisesti.
    Jos poliittinen johtaja istuu johtoryhmässä, se halvaannuttaa johtoryhmän ja yleisesti virkamiesten toimintaa. Aletaan odottamaan mitä poliittinen tahto haluaa. Ja demokratiassa se ei ole aina sen yhden päättäjän käsissä. Moni johtoryhmän jäsen ei halua tai ei tohdi sanoa kantaansa. Kyseessä on inhimillinen “pelko” tai arkuus. Näin ei johtoryhmän hyvätkään ajatukset ja kehittämisehdotukset tule esiin, varsinkin jos poliittinen johtaja on hyvin vahva kannanotoissaan. Vaarana on myös, että poliittinen johtaja on hyvin innokas päällepäsmäri, ja hänestä tulee kaupunginvirastossa lähes päivittäin “asuva” epävirallinen virkamies, jota ei ole edes siihen tehtävään palkattu. Se tulee häiritsemään työntekoa. Työrauha kärsii.
    Johtoryhmässä vain kuuntelevan poliittisen johtajan asema myös hallituksessa tai valtuustossa (omien joukossa), mielletään taas virkamiesjohdon juoksupojaksi, jolla ei ole mitään kantaa. Se taas häiritsee valtuuston ja hallituksen päätöksen tekoa.

    Itse näen parempana vaihtoehtona suorat keskustelut kaupunginjohtajan ja poliittisen johtajan välillä, valtuustoseminaarit, hallituksen iltakoulut tai että hallituksen tai valtuuston kokouksessa päätettäväksi tulevaa asiaa esittelee valmisteleva virkamies, . Näin tieto kulkee, eikä kukaan häiritse itse valmistelua.

    Päätösvaiheessa tehdessä taas tulee aina viranhaltijan varautua siihen, ettei se hyväkään ajatus mene toimielimessä läpi. Sitä ei pidä henkilökohtaisesti ottaa, vaan se päätös tehdään demokraattisessa toimielimessä. Taas jatketaan siitä mikä on valtuuston/hallituksen tahto. Eikä siihen läpimenemiseen olisi tuonut ratkaisua, istui johtoryhmässä poliitikko tai ei.

  5. Majoisen, Sirviön ja Höykinpuron perustelut luottamusmiesten roolista, toiminnasta ja vastuusta luulisi olevan riittävän selkeät jokaiselle luottamushenkilölle pysyä omassa roolissaan johtoryhmien ulkopuolella. Pelkälle vallanhalulle ei tarvinne enää keksiä mitään uusia selityksiä !

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*