Kuva: Ville Miettinen
Sirpa Paatero katsoo, että kuntien eriytymiskehitystä ei voi pysäyttää mutta ei pidä kiihdyttääkään.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero, sd., yhtyy Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren, kok., käsitykseen, että kuntien erot kasvavat jatkuvasti. Eriytymiskehitystä ei voi estää, mutta ei pidä kiihdyttääkään, hän sanoo. Kuntien erojen kasvuun on kiinnittänyt huomiota myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoidessaan kuntien veroprosentteja.

Paatero vastaa Vapaavuoren pohdiskelun intressieroista, että kuntien kokoerot eivät ole ainoa asia, jossa kunnilla on ristiriitaisia etuja. Vapaavuori kertoi, että Helsinki voi harkita eroa Kuntaliitosta kuntakentän eriävien intressien takia. Apulaispormestari Anni Sinnemäki, vihr., oli vahvasti samaa mieltä Yle radio ykkösen Ykkösaamussa keskiviikkona. Ilmeisesti asiasta on keskusteltu laajemminkin Helsingin johdossa.

Paatero mainitsee korkeakoulujen sijoittumisen esimerkkinä siitä, että isoillakin kaupungeilla on ristiriitaisia intressejä. Liikenneinvestoinneissa intressit ovat alueellisia eivätkä liity kuntien kokoeroihin. Sairaaloitten tehtäviä määriteltäessä kaupunkien intressit ovat menneet ristiin, Paatero kertaa viime aikojen tapahtumia.

– Kaikki kunnat toimivat saman kuntalain mukaan ja vastaavat samojen palvelujen järjestämisestä, Paatero painottaa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Paatero muistuttaa, että kyllä kokoeroja oli silloinkin kun Kaupunkiliitto ja Kunnallisliitto päätettiin yhdistää.

– Silloinkin katsottiin, että on enemmän yhteisiä etuja. Kyllä yksi suuri liitto on edelleen vahvempi valtiovaltaan päin kuin useampi pieni.

– Emme varmasti halua, että on yksi isojen kaupunkien liitto, joka neuvottele suoraan valtion kanssa. Kyllä kaikkien kuntien pitää olla mukana esimerkiksi MAL-sopimusten (maankäyttö, asuminen, liikenne) kaltaisissa asioissa.

Seutukaupungeista palvelut

Eriytymiskehityksestä Paatero on samaa mieltä Vapaavuoren kanssa. Kuntien keskinäiset erot kasvavat.

Hän muistuttaa, että kysymyksessä ei ole suomalainen ilmiö.

– Erilaistuminen tuo haasteita, mutta taustalla on paljon erilaisia tilanteita.

Paatero näkee, että kuntien määrän pitää taas alkaa vähentyä. Paras-hankkeen aikana määrä väheni noin sadalla, mutta sote-uudistuksen aikana kuntaliitokset ovat melkein loppuneet.

Paatero näkee seutukaupunkien aseman tärkeänä palvelujen turvaajina lähiympäristöissään.

– Luotan siihen, että keskisuuret kaupungit pitävät yllä palvelutasoa. Monissa pienissä kunnissahan ei ole enää kaikkia kunnallisiakaan palveluja omasta takaa.

Muutosta ei estetä eikä kiihdytetä

Ratkaisu eriytymiskehitykseen ei Paateron mukaan voi olla se, että valtio antaa lisää rahaa tai hajasijoittaa virastoja.

– Mutta valtion täytyy ylläpitää laajaa korkeakouluverkostoa, auttaa turvaamaan osaavaa työvoimaa, sekä ylläpitää liikenneyhteyksiä.

Paatero ei näe mahdolliseksi kääntää eriytymiskehitystä.

– Mutta ei sitä pidä kiihdyttääkään. Ketään ei pakoteta muuttamaan kaupunkiin tai pysymään maaseudulla. Mutta yritetään turvata elämisen ja työssäkäymisen mahdollisuudet siellä, missä ihmiset haluavat olla.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*