Pohjois-Karjalassa valmistui maakuntamalli
Pohjois-Karjalan sote-mallissa yritetään vähentää potilaitten pallottelua luukulta toiselle. (Kuva: Ville Miettinen)
Pohjois-Karjalassa on valmistunut malli, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja varten perustetaan yksi kuntayhtymä. Siihen kootaan terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sekä Pohjois-Karjalan keskussairaalan ja kehitysvammaisten erityishuollon toiminnat 2017 alusta.
Tarkoitus on, että uusi kuntayhtymä järjestää ja tuottaa palvelut. Hankkeessa on Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien lisäksi Heinäveden kunta.
Palvelut on mallissa jaettu lähi- ja yhteisiin palveluihin.
Lähipalveluja käytetään usein. Ne voivat olla kotipalveluja, sähköisiä palveluja, liikkuvia palveluja tai sijaita kuntien toimipisteissä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yhteisinä palveluina tuotetaan harvoin tarvittavia palveluja, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Ne voivat sijaita kauempana.
Erityisosaaminen on tarkoitus tuoda asukkaan lähelle esimerkiksi videovälitteisesti, konsultaatiotoimintana tai kuntakeskuksiin jalkautuvana vastaanottotoimintana. Tällä halutaan vähentää asiakkaiden pallottelua luukulta toiselle ja helpottaa asiointia asukkaan itse valitsemassa toimipisteessä.
Päätöksiä syksyllä
Uuden sote-lain säätäminen jäi edelliseltä eduskunnalta kesken. Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä päätettiin kuitenkin jatkaa yhteisen sote-mallin valmistelua. Alueella uskotaan, että valmisteltu maakunnallinen malli sopii kansallisiin tavoitteisiin.
Päätökset kuntayhtymän perustamisesta on tarkoitus tehdä kunnissa syksyllä. Kesän aikana valmistellaan laskelmat uuden sote-mallin kustannuksista kuntien päätöksentekoa varten.
Pohjois-Karjalan malliin sisältyy paikalliset neuvottelukunnat, joiden tarkoitus on turvata tiedonkulkua ja yhteistyötä kuntiin jäävien palvelujen ja sote-kuntayhtymän välillä.
Kuntien ja PKSSK:n sote-työntekijät siirtyisivät uuden kuntayhtymän työntekijöiksi. Alueen julkisella sektorilla toimivaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä on yhteensä 7 400. Siitä vakinaista henkilöstöä on 6000. Valtaosa jatkaisi valmistelijoiden arvion mukaan entisissä tehtävissään. Muutokset koskisivat eniten hallintoa ja tukipalveluita.
Lisätietoa Pohjois-Karjalan mallista on täällä.
