Helsingin johtamisjärjestemää uudistettiin vuonna 2017 siirtymällä kaupunginjohtajamallista pormestarimalliin.
Kuva: Pertti Nisonen

Niin sanottu elitistinen demokratia vahvistui Helsingissä päättyvällä valtuustokaudella, kertoo pormestarimalliin siirtymistä selvittänyt tutkimus.

Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen seurauksia on selvitetty Tampereen yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa, jonka loppuraportin tiivistelmää esiteltiin Helsingin valtuustolle perjantaina 5. helmikuuta. Kokonaisarvioinnin loppuraportti ilmestyy helmikuun loppuun mennessä.

Tutkimuksen mukaan valta on Helsingissä keskittynyt pienelle poliittiselle porukalle, ensisijaisesti pormestarille ja apulaispormestareille. 

Uusi johtamisjärjestelmä on synnyttänyt Helsinkiin valtarakenteen, jossa eniten valtaa on pormestarilla, toiseksi eniten apulaispormestareilla, kolmanneksi eniten kaupunginhallituksessa olevilla puolueilla ja vähiten muilla puolueilla. 

Kaupunginhallituksen rooli on vahvistunut Helsingissä, kuten johtamisjärjestelmän uudistuksella oli tavoitteenakin. Demokraattinen päätöksenteko ei kuitenkaan ole vahvistunut odotetusti, vaan valtuuston asema on jopa heikentynyt. 

Helsingin johtamisjärjestemää uudistettiin vuonna 2017 siirtymällä kaupunginjohtajamallista pormestarimalliin.

Kaupungille valittiin pormestari ja neljä apulaispormestaria ja kaupungin virastomallista siirryttiin niin sanottuun toimialamalliin, jossa 31 virastosta muodostettiin neljä toimialaa. Samalla myös lautakuntarakennetta uudistettiin perustemalla neljä toimialalautakuntaa aiemman 14 tilalle. 

Tavoitteena oli, että kuntavaalitulos näkyisi aiempaa voimakkaammin kaupungin johtamisessa.

Lisäksi uudistuksella haluttiin parantaa demokraattista päätöksentekoa ja vahvistaa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen roolia Helsingin johtamisessa.  

Tampereen yliopiston tutkijat alkoivat selvittää elokuussa 2019 järjestelmän uudistamisen tavoitteiden toteutumista sekä sitä, millaisia vaikutuksia uudistuksella on ollut kaupungin johtamiseen. 

Pormestarin persoona vaikuttaa

Jo toukokuussa 2020 valmistunut arvioinnin väliraportti osoitti, että uuteen johtamismalliin siirtyminen keskitti valtaa pormestarille ja heikensi valtuuston valtaa Helsingissä.

Helsingin kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden haastatteluiden mukaan pormestarimalliin siirtyminen on vahvistanut kaupugin poliittista johtamista. Kuntavaalien tulos heijastuu suoremmin kaupungin johdon toimintaan, mikä oli uudistuksen tarkoituskin. 

Vallan henkilöityminen pormestariin on lisännyt johtamisjärjestelmän läpinäkyvyyttä. Se saattaa madaltaa kaupunkilaisten kynnystä olla yhteydessä kaupunginjohtoon. 

Sekä poliittista että hallinnollista valtaa käyttävän pormestarin asema on vahva, mikä mahdollistaa nopeatahtisen uudistamisen ja kehittämisen. 

Toisaalta vallan keskittyminen tarkoittaa sitä, että kaupungin kehittäminen on entistä henkilöriippuvaisempaa.

Pormestarin persoona ja toimintatavat vaikuttavat huomattavasti siihen, millainen johtamis- ja organisaatiokulttuuri kaupunkiin muodostuu. Niinpä pormestarin vaihtuminen vaikuttaa voimakkaasti siihen, mihin suuntaan kaupunki seuraavalla valtuustokaudella kehittyy. Pormestarin vahva asema ja rooli voivat johtaa lyhytjänteiseen ja tempoilevaan johtamiseen. 

Apulaispormestarien asema on selvästi heikompi kuin pormestarin, mutta heillä on paljon pehmeää valtaa ja näkyvyyttä kaupungin johdossa: heillä on muita luottamushenkilöitä paremmat tiedonsaantioikeudet ja he voivat tehdä luottamushenkilötyötä kokopäivätoimisesti.

Tutkimuksen mukaan apulaispormestarit ovat työssään pystyneet toiminaan eräänlaisina kaupungin “tuntosarvina” ja vahvistamaan yhteyttä kaupunkilaisiin ja tekemään kaupungista avoimemman kansalaiskeskustelulle.

Tutkijat suosittelevat pormestarisopimusta

Tampereen yliopiston tutkijat esittävät Helsingin pormestarimallin ongelmien ratkomiseksi kehityssuosituksia:

Kuntajohtajan johtajasopimuksen kaltaisen pormestarisopimuksen tekeminen voisi selkeyttää kaupungin ylimmän johdon rooleja ja työnjakoa. 

Vallan keskittämiseen liittyvien riskien tunnistaminen parantaisi johtamisjärjestelmän toimivuutta. 

Apulaispormestarien asemaa yhteensovittajina politiikan ja hallinnon sekä kaupunkilaisten välillä kannattaa vahvistaa.

Ja vuorovaikutteisuutta kannattaa lisätä kaupungin toiminnassa ja johtamisessa. Se parantaisi kaupungin kehittämistä ja vahvistaisi henkilöstön ja kaupunkilaisten osallisuuden kokemusta. 

Lisää aiheesta: 

“Jan Vapaavuori on kasvottanut kunnan johtamista” – Pormestarimalli puhuttaa myös Kuntalehden podcastissa

Pormestarimalli voi virkistää kuntavaalitohinoita – ”Hallinto tulee lähemmäksi asukkaita

Virkajohtamisen ja poliittisen johtamisen raja liudentuu – Iso kysymys on poliittisen johtamisen ammattimaistuminen

Tutkimusryhmä selvittää Helsingin johtamisjärjestelmä uudistuksen vaikutuksia –mukana 16 tutkijaa Tampereen yliopistosta

Avatar
Milka Valtanen
milka.valtanen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*