Kuva: Martta Nieminen
Pelkosenniemi voi halutessaan jakaa kunnanjohtajan Savukosken kanssa. Kuvassa Pelkosennemiellä syntyneen rokkarin Andy McCoyn puinen patsas.

Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat voivat halutessaan ottaa yhteisen johtajan.

Selvitys kuntien mahdollisuudesta yhteiseen kunnanjohtajaan on valmistunut.

– Jos yhteen virkkeeseen kiteyttää, niin yhteinen virka on mahdollinen, mutta ajankäytön osalta haasteellinen, sanoo selvityksen tehnyt kuntakonsultti Olli-Pekka Salminen.

Savukosken ja Pelkosenniemen kunnanvaltuustot päättivät lokakuussa 2018 selvityttää, voisivatko kunnat ottaa yhteisen johtajan sen jälkeen, kun Pelkosenniemen johtajanvirkaan ei kahden hakukerran jälkeen ollut löytynyt sopivaa henkilöä.

Kunnilla on jo yhteinen hyvinvointi-sivistysjohtaja, ja järjestelyä on pidetty toimivana.

Yhdelle johtajalle kahden kunnan työt

Kaksoiskunnanjohtajuus olisi kuitenkin työläs tehtävä.

Kunnanjohtajan työhön kuuluu paljon lakisääteisiä byrokratiaan ja hallintoon liittyviä tehtäviä. Kahden kunnan johtajan tulisi valmistella ja pitää kunnanhallituksen kokouksia molemmissa kunnissa. Kunnanjohtajalla on valmistelu- ja esittelypakko, eikä hän voi delegoida näitä tehtäviä.

Niinpä kokousten väliä pitäisi todennäköisesti harventaa nykyisestä.

– Nyt väli on kahdesta kolmeen viikkoa. Jatkossa se olisi käytännössä yksi  kokous kuussa kummassakin kunnassa, Salminen sanoo.

– Jollei aikatauluja harvennettaisi, kunnanjohtaja olisi koko ajan valmistelemassa kokouksia ja esityslistoja ja se olisi pois muun muassa elinkeinopolitiikasta, sidosryhmäyhteistyöstä, kuntalaisten tapaamisesta.

Kunnanhallitusten kokousten harventaminen todennäköisesti pidentäisi kokouksia.

– Jos asialistalla on paljon pykäliä, se ei ole optimaalista itse kokoustilanteessa, että kokoukset kestävät neljästä kuuteen tuntiin. Voisi tulla maratonkokouksia, Salminen sanoo.

Säästöä palkkakuluissa

Tuplajohtajan hyvä puoli olisi, että kunnat säästäisivät jonkin verran palkka- ja matkakuluissa. Kahden johtajan sijaan ylikunnallisiin kokouksiin ja pääkaupunkiseudun edunvalvontamatkoille lähtisi vain yksi.

– Mutta kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tämä ei tietystikään ole ratkaiseva asia, Salminen sanoo.

– Nämä tulevat säästöt eivät ole niin merkittäviä, että sen takia kannattaisi heikentää hänen operatiivista toimintaa ja ajankäyttöä ja kuntien kehittämistä.

Savukosken ja Pelkosenniemen kohdalla yhteinen johtaja voisi synnyttää kuitenkin myös synenergiaetuja: kuntien hallitukset käsittelevät kokouksissaan noin 20–25-prosenttisesti samoja pykäliä.

Lisäksi tuplajohtajalla olisi käytössään kahden johtoryhmän asiantuntemus.

Asiantuntijaryhmän tuplaantuminen mahdollistaisi esimerkiksi hyvien käytäntöjen siirtämisen kunnasta toiseen.

Vaatii timmiä organisaatiota

Jaetun johtajan valitseminen voisi vaatia hallitusten asioide valmisteluun lisää tukea kuntien henkilöstöstä.

Jotta kunnanjohtaja voi keskittyä kahden kunnan elinkeinopolitiikkaan ja sidosryhmätyöskentelyyn, kuntien hallinto- ja talousosastojen on oltava “timmissä kunnossa”, Salminen sanoo.

Kunkin tehtävä- ja toimenkuvien tulee olla tarkasti sovittu, jotta organisaatiot voivat tukea kunnanjohtajan työtä ja johtamista.

– Olennaista on, että kunnanhallitukset ovat saaneet hyvistä ja huonoista puolista. Kyllä he näillä eväin pääsevät keskustelemaan hallituksessa, Salminen sanoo.

Pelkosenniemi käsittelee asiaa keskiviikkona 12. joulukuuta ja Savukoski torstaina 13. joulukuuta.

Lue myös: 

Sirniö: Kahden kunnan johtaminen oli myönteinen kokemus

Savukosken valtuusto yksimielisesti kunnanjohtajaselvityksen takana

Hanke yhteisestä kunnanjohtajasta eteni Pelkosenniemen valtuustossa

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kunnanjohtajan tehtävien yhdistäminen on vasta hyvä alku. Todellisia säästöjä saataisiin yhdistämällä myös valtuusto, hallitus ja kaikki lauta- ja valiokunnat. Kunnat siis valisisivat omat edustajansa yhteisiin elimiin, jotka olisivat puolet nykyisistä. Hyvää olisi myös se, että heikommat edustajat karsiutuisivat aiheuttamasta turhia kustannuksia ja parempia päätöksiäkin kenties saataisiin aikaan. Kunnilla on myös rinnakkaisia kunnan toimintoja, joita kunnat hyödyntäisivät ja kustannukset näin pienenesivät.Sananvalta paranisi ympäristökuntiin nähden ym..

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*