Timo Reinan motto kunnille on "kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia". (Kuva: Seppo Haavisto)

Hämeen maakuntajohtajana vajaat neljä vuotta toiminut Timo Reina hyppää Kevaan siirtyneen Timo Kietäväisen saappaisiin elokuussa.

– Olen nyt tienhaarassa tai risteyksessä, kuten kunnat ja maakunnatkin ovat, Reina tuumaa Riihimäen asemaravintolan pöydässä.

Tapaamispaikkamme on Reinan työmatkan varrella ja yksi Suomen vilkkaimpia risteysasemia. Reinan lauluesitys ei aiheuta hämmennystä hiljaisessa ravintolassa. Aamupäiväoluella istuva naapuripöydän seurue jatkaa häiriintymättä turinointiaan. Reina siemailee kahvia.

– Irwinin laulu on nyt harjoitusohjelmistossani, laulaja Heidi Kyrön opissa oleva Reina kertoo.

Sibeliuksen juhlavuosi innoitti hänet laulamaan myös Sibeliusta. Hämeenlinnan ja Lopen kirkoissa Reinaa kuuli joulun alla monisatapäinen yleisö.

– Ei siellä buuattu.

Vexi Salmen sanoittaman ja Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemän laulun sanoma sopii hänen mielestään kunnille siksi, että tulevan sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnissa pitää olla enemmän aikaa ja tilaa unelmille.

– Pitää olla myös vapautta ja resursseja.

Hämeenlinnalaislähtöisen Irwinin laulu sopii ohjelmistoon, koska Reinan nykyinen työpaikka Hämeen liitto pitää majaa Hämeenlinnassa. Kanta-Hämeeseen kuuluvat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudut, yhteensä 175 000 asukasta.

Reina on asunut perheensä kanssa jo vuosia Uudenmaan puolella Järvenpäässä. Vaikka työt ovat vieneet häntä niin Helsinkiin, Hämeenlinnaan kuin Lahteenkin, perheen ei ole tarvinnut siirtyä paikasta toiseen. Reina pitää tärkeänä, että nyt 7-, 11- ja 14-vuotiaiden lasten harrastus- ja koulumatkat ja kaveripiiri eivät muutu.

– Keskimmäinen poika harrastaa taitoluistelua kuutena päivänä viikossa, vanhin tyttö tanssia aika aktiivisesti ja nuorin poika pelaa jääkiekkoa, hän kertoo.

Vaimo on pappi, mutta työskentelee nykyään ammatillisen koulutuksen kehittämisjärjestössä.

Reina on harmissaan siitä, että VR on vähentänyt kaukojunien pysähtymisiä Riihimäellä ja Hämeenlinnassa.

– Eihän siinä ole mitään järkeä, hän puuskahtaa ja viittaa siihen, että asemien seutuja on rakennettu ja kehitetty juuri sitä varten, että ihmiset liikkuvat kätevästi junilla moneen suuntaan töiden ja opiskelujen perässä.

Keskustapoliitikkojen
taustajoukoissa

Reina tunnetaan monen näkyvän keskustapoliitikon taustalta, niin Esko Ahon, Anneli Jäätteenmäen, Hannes Mannisen kuin Mari Kiviniemenkin.

Valtuustotyöstä hänellä on kokemusta niin keskisuomalaisessa syntymäkunnassaan Petäjävedellä kuin Järvenpäässäkin.

Politiikasta hän innostui opiskellessaan Helsingin yliopistossa. Maanviljelijäperheen vesalle keskusta oli luonteva valinta.

Kuntaliiton toimitusjohtajana toimii kokoomustaustainen Jari Koskinen ja toisena varatoimitusjohtajana demari Hanna Tainio. Keskustalaisen Reinan nimitys herätti tietysti naljailut poliittisista nimityksistä, vaikka valintaprosessi oli perusteellinen.

Reina muistuttaa, että hän on ollut ammattijohtajana organisaatioissa, joissa ei ollut poliittinen toiminta lähelläkään. Hämeen liitossa hän on johtanut luottamushenkilöiden alaisuudessa, mutta keskustan jäsenkirjasta saattoi pikemminkin olla vain haittaa valinnassa.

– Olen ollut kaikkea muuta kuin millään mandaattipaikalla Hämeessä.

Mukana monen uudistuksen
valmistelussa

Reina on ollut mukana monen kunta- ja alueuudistuksen valmistelussa. Mannisen ministerikaudella aloitettiin Paras-hankkeen valmistelu. Vuonna 2007 säädettiin määräaikainen laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Se sisälsi kuntien yhdistämisavustuksia ja velvoitteita kuntien yhteistyöhön.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen hanke pysäytettiin. Jyrki Kataisen, kok., johtama uusi hallitus tavoitteli löyhemmän rakenneremontin sijaan kuntamäärän selvää vähentämistä.

Reina muistuttaa, että Paras-hanke johti kuitenkin laajaan kuntaliitosten aaltoon ja yhteistoiminta-alueiden perustamiseen.

Sillä pyrittiin parantamaan kuntien mahdollisuutta kustantaa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipuolen palvelut, hän kertaa.

Reina näkee, että nyt meneillään oleva valmistelu on osittain jatketta Paras-hankkeelle.

– Tarkoitus oli silloin ja myös nyt taata se, että palvelujärjestelmä ja rahoitus kestäisivät ikääntymisen paineet ja palvelut voitaisiin turvata koko maassa.

Mari Kiviniemen hallinto- ja kuntaministeriaikana maata myllättiin kunnolla. Silloin uudistettiin valtion aluehallintoa niin, että läänit, TE-keskukset ja ympäristökeskukset ja tiepiirit yhdistettiin aluehallintovirastoiksi eli aveiksi – Reinan sanoin ”koppalakkitehtäviin”.

Ely-keskuksiin koottiin ympäristö-, liikenne- sekä työ- ja elinkeinotehtävät. Myös maakuntien liittoja vahvistettiin jonkin verran. Uudistus tuli voimaan vuoden 2010 alussa.

– Se oli suurin aluehallintouudistus, mitä Suomessa on tehty, Kiviniemen valtiosihteerinä toiminut Reina muistuttaa.

Nykyisen myllerryksen
vaikeuskerroin on suuri

Paraikaa valmistelussa oleva sote- ja aluehallintouudistus on kuitenkin mittaluokaltaan huomattavasti suurempi kuin edellinen myllerrys. Nyt puhutaan 215 000 ihmisestä ja 300 organisaatiosta. Ja nyt puretaan aveja ja elyjä, jotka vasta perustettiin.

– Nyt tullaan kunnallisen itsehallinnon ydinkysymyksiin, joihin ei menty edellisellä kerralla, eli vaikeuskerroin on paljon suurempi kuin silloin. Vajaa kymmenen vuotta sitten aika ei ollut kypsä näin isolle loikalle.

Viime hallituskauden lopussa eduskunnassa tapahtui kuitenkin jotain käänteentekevää.

– Perustuslakivaliokunta sulki silloin pois oikeastaan kaikki muut etenemispolut paitsi sen, että aktivoidaan perustuslain lähes sata vuotta vanha pykälä, että meillä voi olla itsehallintoa myös kuntaa suuremmalla alueella.

Valiokunnan mielestä perusoikeuksien turvaaminen sote-palveluissa edellyttää selvää väestöpohjan kantokyvyn vahvistamista. Tarvitaan siis suurempi määrä veronmaksajia, jotta palvelut voidaan turvata.

Maakunnan raami on
ehkä valmis vuonna 2019

Nyt maakunnille ollaan siirtämässä soten järjestämisvastuu ja paljon muitakin tehtäviä. Monet asiat ovat kuitenkin vielä levällään.

Reina kuitenkin huomauttaa, että on vaikea tunnistaa uskottavaa vaihtoehtoa perusmallille, jota ollaan tekemässä.

– Sanon juristina, että todennäköisiä syitä on kyllä epäillä, että tämä toteutuu jonain tämän tyyppisenä tai sukuisena mallina.

Vuonna 2019 maakuntamaa ei ole kuitenkaan valmis, Reina arvioi.

– Parhaimmassakin tapauksessa meillä on silloin maakunnan raami, joka alkaa kehittää toimintaa. Maakunnan ja kunnan tehtävät, rajapinnat, suhteet ja rahoitus tulevat elämään. Luulen, että tarvitaan hyvin monenlaisia siirtymäkauden ratkaisuja.

Suurimpia riskejä maakuntien kannalta on se, että itsehallinnosta ei tule aitoa. Kuntaliitto on sitä mieltä, että maakunnilla pitäisi olla verotusoikeus. Reina uskoo sen keskustelun varmasti jatkuvan, vaikka ensiryminässä verotusoikeus ei toteutuisikaan.

– On tärkeää, että maakuntien verotusoikeus kunnolla selvitetään ja asiaa pidetään esillä.

Kuntien kannalta suurin riski on siinä, miten kuntien tulevien tehtävien rahoitusmalli rakennetaan.

Kun sote lähtee kunnista, se muuttaa kaiken. Jäljelle tietysti jäävät koulutus, kaavoitus ja kehittäminen eli kolme kovaa koota. Muutos on kuitenkin niin valtava, että siitä ei selvitä valtakunnallisilla ohjeilla.

– Me tarvitsemme 313 uutta kuntaa. Uusi kunta pitää rakentaa joka kunnassa itse, Reina sanoo.

Tällä hän tarkoittaa siis sitä, että jokaisen kunnan on luotava itse uudet toimintatapansa.

Kuntaliitoksia tulee varmasti jatkossakin muutenkin kuin pakolla. Reina toivoo, että kuntien yhdistymisissä rakennettaisiin uusi kunta niin, että siitä saataisiin ”elinvoima- ja vetovoimabuustia”.

– Tämän tyyppisiä liitoksia kyllä tarvitaan.

Kunta ja maakunta
ovat lähisukulaisia

Kuntaliiton rooli tulee tietysti muuttumaan.

– Ei ole itsestään selvää, että maakunnat ja kunnat ovat saman edunvalvonta- ja palveluorganisaation alla, mutta pidän sitä ainoana järkevänä mallina.

Reina on maakuntahallinnon tehtävien siirtoa pohtivan ryhmän puheenjohtaja. Hän muistuttaa, että kunta ja maakunta ovat lähisukulaisia, koska molemmat ovat osa itsehallinnollista Suomea.

– Vaikka maakunta ei ole kuntayhtymä, kyllä kunta ja maakunta ovat äärimmäisen lähellä, limittäin ja lomittain. Niillä on samat päättäjät isossa kuvassa.

Reina tervehtii ilolla vilkasta keskustelua maakunnista aluekuntina, mutta ei ota suoraan kantaa entisen esimiehensä Hannes Mannisen ehdotukseen.

– Jossain määrin kysymys voi olla akateeminen, sillä nyt valmisteltavassa maakuntalaissa tukeudutaan kuntalakiin niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Valtion ja kuntien, eli ministeriöiden ja kuntien suhdetta Reina on miettinyt paljon.

Kun kunta-asiat siirtyivät sisäministeriöstä valtiovarainministeriöön (VM), moni epäili siirtoa, mutta ei Reina.

– Olen edelleenkin taipuvainen ajattelemaan, että on hyvä juttu, että meillä on vahva julkisen hallinnon uudistamiseen keskittyvä ministeriö, joka katsoo kokonaisuutta, hän sanoo VM:n roolista.

Reina ei syyllistäisi VM:ää, joka on usein kipakan arvostelun kohteena kunnissa.

– VM on ollut kunnille ja itsehallinnolle huomattavasti parempi kumppani kuin sektoriministeriöt, joilla on tarve ohjata kuntien käyttämiä keinoja. VM:lle riittää, että asiat hoidetaan hyvin ja taloudellisesti, Reina vakuuttaa.

Investointirajoitus
kimmastuttaa

Helsingin Kalliossa sijaitseva Kuntatalo on Reinalle tietysti tuttu paikka monista tapaamisista ja seminaareista, mutta on hän ollut parina kesänä töissäkin Kuntaliiton lakiosastolla. Kesätyöntekijöitä kutsuttiin kesähöhliksi.

– Valmistelin lausuntoja ja annoin puhelimessa neuvontaa. Totesin kyllä, että psykologian opinnot olisivat olleet paremmat kuin juristin opinnot niihin töihin. Kipinä kunta-asioihin syttyi kuitenkin noina kesinä, Reina kertoo.

Kuntia neuvovasta kesähöhlästä tulee nyt kuntien edunvalvoja. Reinan mielestä ymmärrys kuntien itsehallinnosta ja luottamus siihen, että asioista päätetään paikallisesti, ei ole kovin korkea.

– Kyllähän me itsehallinnon itsepuolustusta tarvitsemme.

Yksi esimerkki siitä on kaavailtu investointirajoitus, josta puhuttaessa Reina kimmastuu.

– Ajatus siitä, että valtion jossain kammarissa istuu joku ihminen, jolla on viisaus arvioida investointien mielekkyyttä ja tarvetta, ei edusta realismia.

Hän huomauttaa, että sairaalahankkeita valmistellaan hyvin pitkään eikä niissä juuri ole taktikointia.

– Ei kunnilla ole löysää rahaa taktikoida sillä, että rakennetaan seiniä, että saadaan pidettyä palvelut. Usein on niin, että tilat happanevat ja homehtuvat käsiin. Sen takia tarvitaan investointeja.

Jos Reina löysi laulun kunnille, hänellä on myös motto kunnille:

– Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Se on lainattu rasismin vastaisesta kampanjasta.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 7/2016

Martta Nieminen
Martta Nieminen
martta.nieminen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Siplän hallitus ei oppinut mitään aikaisemmista sote-sotkuista sanoo:

    Perustuslaki ei tunne poikkeuslakeja.

    Aikaa on ollut paljon huolelliseen valmisteluun. Maakuntauudistuksella ei ole niin kiire, että rahoitusratkaisu pitäisi tehdä perustuslain vastaisesti.

    Siksi valtion rahoittamia maakuntia ei voi säätää tavallisena lakina.

    Perustuslaki- ja valtiosääntöasiantuntijat sekä perustuslakivaliokunta ovat pitäneet kautta aikojen maakuntaveroa lähtökohtana. Tämä on helppo palauttaa esiin.

    On Sipilän hallituksen poliittisten puolueitten velttoutta, että maakuntaveroa kierretään retoriikalla eli muunnetulla totuudella.

    Pääministeri Sipilä yrittää saada poliittisella valheellisuudella läpi perustuslain 121 §:ään tulkinnan, että kuntia suurempi hallintoalue, kuten Etelä-Karjala, on oltava valtion rahoittama, ja lumedomokraattiset edustajat maakunnassa ovat valtion hallintoa. Tämä on suuressa ristiriidassa perustuslain kanssa.

    Perustuslakivaliokunta joutuu vertaamaan maakuntien nykyistä maakuntaveroa hallituksen tapaan kiertää perustuslaki.

    On oikeusvaltioperiaatteiden vastaista Keskustapuolueen, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yrittää runnoa ohi Suomen parlamentin puolueiden ja ohi perustuslakivaliokunnan läpi perustuslakiongelmainen valtion rahoittamat, valtion tiukasti ohjaamat maakunnat. Paradoksaalisesti samalla hallitus lisää eriarvoisuutta, vaikka poliittinen muunnettu totuus väittää, että valtion rahoittamat maakunnat muka luovat yhdenvertaisuutta.

    Nykyisen valtionosuusjärjestelmän ja rahoitusperiaatteen on siirryttävä perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntavaltuustoilta samojen asukkaitten maakuntavaltuustoihin.

    Sipilän hallitus, kuten Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset ovat epäonnistuneet täysin valtionosuusuudistuksessa. 2011–2015 kaudella valtionosuusuudistus oli alta kaiken arvostelun. Samoin on Sipilän, Soinin ja Orpon soten kanssa.

    Ongelmana valtion rahoittamassa ja joka neljäs vuosi vaihtuvien valtioneuvostojen tiukassa ohjauksessa olevat maakunnat ova perustuslakiongelmaisia:

    1) kansanvalta

    2) rahoitus

    3) yhdenvertaisuus

    4) lainsäätämistapa.

    Timo Reina:

    ”Suurimpia riskejä maakuntien kannalta on se, että itsehallinnosta ei tule aitoa. Kuntaliitto on sitä mieltä, että maakunnilla pitäisi olla verotusoikeus. Reina uskoo sen keskustelun varmasti jatkuvan, vaikka ensiryminässä verotusoikeus ei toteutuisikaan.

    – On tärkeää, että maakuntien verotusoikeus kunnolla selvitetään ja asiaa pidetään esillä.”

    >

    Käytännössä maakuntavero on Etelä-Karjalan maakunnassa.

    Etelä-Karjalassa nykyisellä kunnallisverovelvollisten maakuntaverolla on hoidettu kestävyysvaje kuntoon vuosia etuajassa. Mikäli Jyrki Kataisen hallitus olisi ottanut malliksi nykyisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän, niin mitään maakuntauudistusta ja sote-uudistusta ei tarvitse yrittää säätää perustuslain vastaisesti, ja kestävyysvaje olisi koko valtakunnan kattavasti kunnossa soten osalta.

    >

    Etelä-Karjalan aito, verotusoikeudellinen maakuntaitsehallinto:

    1) Teknisesti ”maakuntaveron” keräävät 18 maakunnan sisään jäävät kunnat kunnallisverovelvollisilta.

    2) Yhtälailla maakuntien sisään jäävien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten, kunnallisverovelvollisten, maakuntaveron voivat kerätä suoraan maakuntavaltuustot:

    – ei ole perustuslakiongelma.

    Perussopimus

    Esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunnan maakuntavero kerätään maakunnan kuntayhtymien perussopimusten mukaisesti laskukaavalla.

    Perussopimuksen mukaisesti nykyisin Etelä-Karjalassa maakuntavaltuusto:

    1) sekä järjestämisvalta että verotusoikeus ovat perustuslaillisesti erottamattomat

    2) rahoituspäätökset, lainanottovalta, alijäämien kattaminen kuntalain mukaisesti.

  2. Näyttää siltä että Reina jatkaa paatuneitten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen politiikkaa! sanoo:

    70-kuntaa Suomeen -politiikkaa: Katainen, Stubb, Sipilä, Orpo, Reina.

    Uusi Suomi verkossa 26.11.2014: Ministeriltä väite – professori kumoaa 50-sanaisella virkkeellä

    >

    Timo Reinan mairea retoriikka pitää sisällään ”vapaehtoisiin” suurkuntaliitoksiin pakottamisen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta peukaloruuvina käyttämällä.

    Keskustapuolue ajaa systemaattisesti kuntasektoria edustavat Suomen kunnat ja 18 maakuntaa valtionhallinnoksi.

    — Onko yleistä Suomen perustuslain esitöissä, että valtionhallinnolle valitaan valtuusto?

    Miksi Suomen eturivin perustuslakiasiantuntijat eivät puutu asiaan? Sipilän-Stubbin ja Sipilän-Orpon hallituksissa kysymys on samoista perustuslakiongelmaisista kuntiin kohdistuvista asioista, kuin Kataisen-Urpilaisen ja Stubbin-Rinteen kokoomus-sdp-johtoisissa hallituksissa.

    — Perustuslakia kierretään johdannaisesti monissa kohdissa kuntapohjasta irrottamisena valtionhallinnon AVI- ja ELY-hallinnon varjolla.

    — Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntasektoria, ei AVI- ja ELY-sektoria. Kuntaministeri, keskustapuolueen Anu Vehviläinen ja peruspalveluministeri, keskustan Juha Rehula ovat täysin hakoteillä omissa puheissaan, kuten ex-peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.).

    — Kuntien asukkaat maksavat edelleen veroja heille tulevista palveluista, mutta projektijohtaja;sote-”pääministeri” TUOMAS PÖYSTIN MUKAAN STRATEGISISSA ASIOISSA PÄÄTÖSVALTA on siirretty kolmelle suurimmalle puolueelle tulevien eduskuntavaalien jälkeisille hallituksille. Ja Kuntaliitolle.

    >

    — Kaudella 2011–2015 Pöysti on käynyt pehmittämässä perustuslakivaliokuntaa. Jääviys;oikeusvaltio;perustuslakituomioistuin.

    Keskustapuolueen puoluevaltuuston (Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n ex-pääjohtajan Tuomas Pöystin, perustuslakivaliokunnan ”asiantuntijan”, PM Siplän korvaavana sote-projektijohtajana) politiikka ”kuntapohjasta irrottaminen” valtiolle, vastaa — ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.), ex-valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.), ex-kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.), ex-sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.), ex-sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) — 70-kuntaa Suomeen -politiikkaa.

  3. On hallintolain ja harkintavallan vastaista toimia vastoin PL 121 §:ää sanoo:

    Kuntalehti:

    ”Reina uskoo sen keskustelun varmasti jatkuvan, vaikka ensiryminässä verotusoikeus ei toteutuisikaan.

    – On tärkeää, että maakuntien verotusoikeus kunnolla selvitetään ja asiaa pidetään esillä.”

    Onko Reina juristina todella sitä mieltä, että Keskustapuolue runnoo läpi perustuslakivaliokunnasta läpi ”tulkinnan” verotusoikeudettomista maakunnista?

    Missä perustuslain pykälässä on säädetty maakuntien rahoitus valtion veroilla? Ei missään!

    Ei ELY- ja AVI-hallinnon uudelleen järjestely ole sellainen kiireellinen perustelu perustuslakivaliokunnalle, että verotusoikeuden huolellinen valmistelu jätetään tekemättä. Asia siirtyy seuraavien eduskuntavaalien jälkeiselle hallitukselle. Perustuslain mukaan kansalla on oikeus vaikuttaa äänestämällä.

    Nykyisen toimivan maakuntamallin keskeisin osa on perustuslaissa säädetty verotusoikeus-itsehallinto, joka on säädetty perustuslain 121 §:ssä.

    Ovatko juristit parhaita perustuslain sumplijoita?

    Perustuslakivaliokunta joutuu vertaamaan nykyisiä verotusoikeudellisesti ja valtionosuusjärjestelmällä rahoitettuja 18 maakuntaa Keskustapuolueen Rehulan ja Vehviläisen monin tavoin ongelmalliseen ja hätiköityyn linjaukseen.

    Jurista Reina ei tee minkäänlaista perustuslaillista analyysiä vain yhden Kepun tähden!

  4. On hallintolain ja harkintavallan vastaista puhua ja toimia vastoin PL 121 §:ää sanoo:

    Timo Reina:

    ”– Vaikka maakunta ei ole kuntayhtymä, kyllä kunta ja maakunta ovat äärimmäisen lähellä, limittäin ja lomittain. Niillä on samat päättäjät isossa kuvassa.”

    Päättäjät ja päättäjät. Tuubaa.

    Kuntayhtymillä on saavutettu kuntien hallintokustannusten minimointi äärimilleen. Sen on osoittanut Kataisen hallituksen kuntajakoselvitykset. Kataisen epäonnistumiseen ja lähes kaatumaisillaan olevaan Kokoomuksen Kataisen hallitukseen sekaantui opposition kansanedustaja Juha Sipilä (kokoomus?) 23.3.2014. Siplän yhden miehen sote kaatui perustuskakivaliokunnassa ”kunnalliseen itsehallintoon”. Sipilä kimmastui, ja siirsi maakuntien rahoituksen pysyvästi valtiolle saadakseen läpi perustuslain kiertämisen!

    >

    Maakunnissa, joissa on maakunnalliset kuntayhtymät, ei kyetä hallinnon osalta saavuttamaan enempää.

    Sen sijaan kuntayhtymissä on erittäin voimakas motivaatio kehittää hyväiä käytäntöjä, joilla saavutetaan jäsenkunnille taloudellista etua, ja palveluista pidetään huolta.

    1) Suurkuntamallissa ei syntyy täysin päinvastainen kehitys.

    2) Valtion rahoittamissa ei ole moottorina kuntayhtymien jäsenkuntien motivaatio.

    Keskustapuolueen puheenjohtaja tuhoaa kuntien itsehallinnollisen motivaation ja maakunnallisen itsehallinnon kuntayhtymissä, perustuslain PL 121.4 § on roikkuu hampaissa.

    Sipilä, toimitusjohtaja, ei ole perustuslain 121.4 §.

    Reina yrittää luoda mielikuvia, joilla kalastelee kuntien suosiota retoriikalla, jonka pohja on pettävä. Reina ajaa suurkuntapolitiikkaa pettävällä retoriikalla täysin läpinäkyvästi.

    Keskustapuolue vivuttaa kuntia ”vapaaehtoisiin” pakkoliitoksiin peukaloruuvina:

    1) suora maakuntavaali

    2) valtion (Tuomas Pöysti) kiristävä rahoituspolitiikka

    3) kallis tilaaja-tuottaja-malli

    4) suurkaupunkien varakkaille, nuorille, terveille asukkaille suunnatut ruhtinaalliset valtion tuet, jotka ovat ristiriidassa perustuslakiin kytketyn valtionosuusjärjestelmän kanssa.

  5. Oikeusoppimattoman Sipilän valtion kunnat vs. PL 121.4 § ja eturivin oikeusoppineet sanoo:

    Onko sekä oikeusoppineiden että oikeusoppimattomien mahdoton tuntea — fiilistellä oikeudenmukaisuutta?

    Diplomi-insinööri on avannut Suomen perustuslain!

    Oikeusoppimaton diplomi-insinööri ottaa itselleen omaan ”diktaattorin” määräysvaltaan kuntien budjetista 50—60 prosenttia, ja muuttaa 50—60 prosenttia budjettikunnista valtion kunniksi — pörssiyhtiöiksi. Absurdia perustuslain sorvaamista!

    Tunteeko kukaan muu Suomen takarivin oikeusoppimaton ”valtion kunnat” -käsitteen?

  6. Irwin Goodman ja valtiovalta: Suomen Valtion Kuntien liitto, SVKL sanoo:

    Timo Reina:

    ”Reina kuitenkin huomauttaa, että on vaikea tunnistaa uskottavaa vaihtoehtoa perusmallille, jota ollaan tekemässä.

    – Sanon juristina, että todennäköisiä syitä on kyllä epäillä, että tämä toteutuu jonain tämän tyyppisenä tai sukuisena mallina.”

    Miksi juristi Kepun Timo Reina vastustaa PERUSTUSLAIN 121 §:ssä SÄÄDETTYÄ ASUKKAITTEN VEROTUSOIKEUDELLISTA KUNTAYHTYMÄMALLIA, kuten SDP:n Jouni Backman ja Kokoomuksen Jyrki Katainen?

    Irwin Goodman on oikeassa Kepun suhteen!

    1) Kepun malli sote-kuntayhtymät, PeL 121 §.

    2) Juha Suuri ensimmäinen Sipilän (po. kokoomuksen ja SDP:n) suurkuntamalli.
    — Timo Reinan Suomen Valtion 18 Kunnan Liitto, SV18KL.

    ”Kepu ja PersuS pettää aina”

    Eduskuntakaudella 2011—2015 Keskustapuoluetta ja Perussuomalaisia haukkua räksytti eduskunnassa Sosiaalidemokraattisen puolueen Jouni Backman perustuslain 121 §:ssä säädetystä asukkaitten verotusoikeudellisesta, 20 sairaanhoitopiirin kuntayhtymämallista.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Taitoa Saaga on raportointityökalu tiedolla johtamiseen

Ilmoitus