Vaalikeskustelua vaivaa elitismi, sanoo kuntatutkija Jenni Airaksinen Kuntalehden podcastissa –”Aluevaaleissa on tuhannen taalan paikka selvittää ihmisille, mistä alueilla päätetään”
Kuntavaalien surkean äänestysaktiivisuuden pitäisi herättää puolueet pohtimaan, miten vaaliteemoista keskustellaan konkreettisemmin, sanoo kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.
Kuntavaalikeskustelu on elitistä, Arikasinen sanoo Kuntalehden podcastissa.
– Puhutaan paljon jargonia, puhutaan abstrakteilla käsitteillä, kysymykset on aika kansallisia monissa tilanteissa.
Airaksinen arvioi, että puoluejohtajien kutsuminen vaalikeskusteluihin tekee keskustelusta kansallisen tason poliittista keskustelua.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Pitäisi vähemmän puolueiden nostaa puoluejohtajien näkemystä ja enemmän tuoda paikallista variaatiota.
Kuntavaalien historiallisen huono äänestysprosentti 55,1 herätti huolen demokratian toteutumisesta ja myös siitä, kuinka paljon tai vähän ensi tammikuussa käytävät aluevaalit kiinnostavat ihmisiä.
Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden päättäjät, joiden toimikausi alkaa maalsikuussa 2022 ja jotka tulevat tekemään ratkaisuja mm. sote-palveluista.
– Nyt on tuhannen taalan paikka selvittää ihmisille, mistä siellä alueilla voidaan päättää. Jos saadaan jotenkin ihmisille kalloon, että tämä porukka on se, jonka käsissä on vaikkapa tulevaisuuden palveluverkko, puhutaan sotesta, niin varmaan sillä on jotain merkitystä, Airaksinen viittaa äänestysaktiivisuuteen.
Podcastissa katsotaan myös elokuussa alkavaan valtuustokauteen ja sen tärkeimpiin kysymyksiin sekä pohditaan kuntavaalien tulosten taustoja ja kaupunkipolitiikan tulevaisuutta.
Kuntalehden podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, iTunesissa ja SoundCloudissa.
Terve!
Nyt on huoli sitotumattomissa ryhmistä läpi menneet päättäjät. Poliittinen kulttuuri on kovin puoluepoliittista genreä. Meilläkin on alan ammattilaisia päättäjinä, mutta pelkään pahoin, että ei heillä ole mitään asiaa maakuntavaaleihin. Meidänkin kunnassa sitoutumattomat ryhmät saivat voiton viime kuntavaaleissa, mutta ei tämä kuntalaisten tahtotila saa tuulta purjeisiin maakuntatasolla. Esim. Nk. ylikunnalliset paikatkin menevät puolueille vaikka edellisiin vaaleihin nähden Kesk. hävisi -17,7% ja Vasemmisto – 13,4%. SDP -2.9% Siis yhteensä -34% Sitoutumattomien äänisaalis oli 48,2%. Ps ja Vihreät yht. 7% . Sit, Ps ja Vihreät yhteensä 55,2%. Ps ja vihreät eivät saaneet valtuuttejaan läpi. Kesk., Vas. ja SDP saivat yhteensä 44.8% kaikista äänistä. Miten saatas sitoutumattomat edustamaan? ei mitenkään!