Kuntavaalien surkean äänestysaktiivisuuden pitäisi herättää puolueet pohtimaan, miten vaaliteemoista keskustellaan konkreettisemmin, sanoo kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Kuntavaalikeskustelu on elitistä, Arikasinen sanoo Kuntalehden podcastissa.

– Puhutaan paljon jargonia, puhutaan abstrakteilla käsitteillä, kysymykset on aika kansallisia monissa tilanteissa.

Airaksinen arvioi, että puoluejohtajien kutsuminen vaalikeskusteluihin tekee keskustelusta kansallisen tason poliittista keskustelua.

– Pitäisi vähemmän puolueiden nostaa puoluejohtajien näkemystä ja enemmän tuoda paikallista variaatiota.

Hyvinvointialueilla on kova intressi saada parhaat mahdolliset voimat päättäjiksi, ja se näkynee myös viestinnässä vaalien alla, Jenni Airaksinen uskoo. Kuva: Kuntaliitto

Kuntavaalien historiallisen huono äänestysprosentti 55,1 herätti huolen demokratian toteutumisesta ja myös siitä, kuinka paljon tai vähän ensi tammikuussa käytävät aluevaalit kiinnostavat ihmisiä.

Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden päättäjät, joiden toimikausi alkaa maalsikuussa 2022 ja jotka tulevat tekemään ratkaisuja mm. sote-palveluista.

– Nyt on tuhannen taalan paikka selvittää ihmisille, mistä siellä alueilla voidaan päättää. Jos saadaan jotenkin ihmisille kalloon, että tämä porukka on se, jonka käsissä on vaikkapa tulevaisuuden palveluverkko, puhutaan sotesta, niin varmaan sillä on jotain merkitystä, Airaksinen viittaa äänestysaktiivisuuteen.

Podcastissa katsotaan myös elokuussa alkavaan valtuustokauteen ja sen tärkeimpiin kysymyksiin sekä pohditaan kuntavaalien tulosten taustoja ja kaupunkipolitiikan tulevaisuutta.

Kuntalehden podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, iTunesissa ja SoundCloudissa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*