Kittilän vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa toi kunnanhallitukseen perusteellisen valitusesityksen, joka hyväksyttiin. (Kuva: Ville Miettinen)

Kittilän kunta vaatii Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta kumoamaan valtiovarainministeriön (VM) päätöksen virkarikoksista syytettyjen luottamushenkilöiden pidättämisestä Kittilän kunnan luottamustoimista ja toteamaan päätöksen lainvastaiseksi.

Kittilän kunnanhallitus päätti valituksesta tänään äänin 7-2.

Lisäksi Kittilä vaatii Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta keskeyttämään valtiovarainministeriön päätöksen täytäntöönpanon.

Kittilä perustelee vaatimustaan sillä, että se pitää VM:n päätöstä luottamushenkilöjen ”hyllytystä” lainvastaisena. Päätös on Kittilän näkemyksen mukaan syntynyt puutteellisesti valmisteltuna ja harkintavaltaa väärin käyttäen.

Kittilän mielestä ministeriö on ”ilmaissut median suuntaan useita kertoja voimakkaan ennakkokantansa”.

– Kuulemisen ollessa kesken voimakkaan ennakkokannan ilmaisseen viranomaisen ei olisi tullut mahdollisen esteellisyytensä vuoksi käsitellä Kittilän luottamusmiehiä koskevaa asiaa, jotta hallintolain 6 §:n mukainen puolueettomuuden ja objektiivisuuden vaatimus voisi täyttyä, Kittilän valituksessa perustellaan.

Kittilän kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa VM:n kuulemiseen kunnan lausunnon, jossa haluttiin näkemys siihen, onko niin sanottu Lex Kittilä perustuslain mukainen, kun se mahdollistaa valtion puuttumisen kunnalliseen itsehallintoon. Kyseinen kuntalain pykälä on perustuslakivaliokunnan tarkastama ja eduskunnan yksimielisesti hyväksymä, muistutti kuntaministeri Anu Vehviläinen, kesk., viime viikolla Kuntalehden haastattelussa.

Nyt hyväksymässään päätöksessä Kittilän kunnanhallitus edelleen kyseenalaistaa Lex Kittilän perustuslaillisuuden. Lisäksi valituksessa arvioidaan, että hyllytys pitäisi perua koska päätöksessä nojataan ”arvostuksenvaraisiin seikkoihin, eikä tosiasiallinen Kittilän kunnan tilanne edellytä luottamusmiesten pidättämistä ja kunnan toiminnan lainmukaisuus ja kunnan päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus voidaan turvata noudattamalla esteellisyyssäännöksiä”.

Eriäviä mielipiteitä

Kittilän valitus on lähes 40 sivua pitkä. Siinä käydään läpi niin perustuslakia kuin Lex Kittilän valmistelussa annettuja asiantuntijalausuntoja, esimerkiksi julkisoikeuden professori Matti Niemivuon lausuntoon, jonka mukaan luottamustoimestapidättämispäätös olennaisella tavalla vaarantaa perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon periaatteen siltä osin, kun luottamustoimista pidättämispäätöstä arvioidaan valtuutettujen ja jopa heitä äänestäneiden kuntalaisten näkökulmasta.

Valituksessa viitataan myös prosessioikeuden professori Pekka Viljasen antamiin lausuntoihin Lex Kittilän valmisteluvaiheessa muun muassa siitä, voidaanko ”hyllyttämisessä” 1.6.2017 eli lain voimaantulosta alkaen ottaa huomioon sellaiset epäilyt teot, jotka on tehty ennen 1.6.2017.

Kittilän valituksen mukaan on kestämätöntä, että taannehtivuuskysymyksen ei laki ota selvää kantaa. Viime syksynä Kittilä tilasi oikeusoppineilta selvityksen muun muassa tästä asiasta, ja tuolloin prosessioikeuden professori Tuomas Hupli ja rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander päätyivät lausunnossaan siihen, että Lex Kittilää voi soveltaa myös taannehtivasti.

– Taannehtivuuskysymyksestä olemme tällä hetkellä sitä mieltä, että KuntaL:n nyt sovellettavana oleva uudistus on säädetty sitä varten, että sillä päästään arvioimaan ja ratkaisemaan tekoja ja tapahtumia, jotka ovat ennen uudistuksen voimaantuloa. Siirtymäsäännöksen mukaan VM:n interventiomahdollisuuskin on käytettävissä 1.6.2017 alkaen ja tästä seuraa yleisten laintulkintaperiaatteiden mukaan, että kunnallisen itsehallinnon kannalta ensisijainen menettely- ja päätöksentekotapa on laillisesti sovellettavissa jo 1.1.2017 alkaen ja myös sitä edeltäviin tekoihin ja tapahtumiin, Hupli ja Melender arvioivat.

Lausunto ei kelvannut syksyllä Kittilän kunnanvaltuustolle, vaan se vaati uutta oikeusoppineen mielipidettä, ja kysyi sellaista Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessorilta Terttu Utriaiselta, joka kuitenkin piti Huplin ja Melenderin arviota riittävänä. Huplin ja Melenderin lausuntoon nojasi myös VM:n asettama selvitysryhmä loppuraportissaan. Kittilän kunnanhallitus on kuitenkin asiasta edelleen eri mieltä.

Äänestys noudatti Kittilän kunnanhallituksessa viime aikoina tutuksi käynyttä kaavaa, jossa äänestystulos on 7-2 niin että kaksi ääntä antavat Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän (OMK) jäsenet ja muiden ryhmien edustajat antavat seitsemän ääntä.

OMK:n jäsenet kunnanhallituksessa myös jättivät eriävän mielipiteen päätökseen, koska katsoivat, ettei heillä ollut aikaa perehtyä asiaan kunnolla. Vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa jakoi valitusesityksen kunnanhallituksen kokouksen osallistujille kokouksessa.

– Kokous alkoi kello 15 ja hän jakoi silloin valitusesityksen, jossa on 38 sivua. Meidän mielestä se ei ole mitenkään hyväksyttävää. Kyllä siihen pitäisi saada tutustua. Esitimme ettei valitusta otettaisi käsittelyyn mutta hävisimme. Sitten oli puolen tunnin tauko, jonka aikana esitystä oli mahdollisuus selata, OMK:n Tuula Mertaniemi kertoo Kuntalehdelle.

Ylinamman mukaan toimintaan oli luonnollinen syy, eli kireä aikataulu esityksen valmistelussa.

– VM päätös tuli viikko sitten. Kokousaikatualun mukaan viimeinen kokous enen elokuuta oli merkitty tälle viikolle. Tein koko juhannuksen ja vielä tänään puoli kolmeen asti, Ylinampa sanoo.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Vakiintuneen viranomaistoiminnan säätelyssä on Suomessa lähdetty aina siitä, että julkisesti vahvan kantansa ilmoittaneet (tässä tapauksessa jo ministeristä lähtien) ovat jäävejä osallistumaan asian jatkovalmisteluun ja päätöksentekoon. Myös julkista painostusta ja uhkailuja “jos ei tehdä kuten olemme vaatineet” hengessä ei ole viranomaistahoilta aikaisemmin pidetty hyväksyttävinä.

    Tältäosin yhdymme täysin kittiläläisten vaatimuksiin saattaa työrauha, ja vaaleissa valituille luottamushenkilöille se asema joka heille lain mukaan kuuluu. Irtisanomisprosessi ei ole niin iso asia että koko kuntainsituutio pitäisi sen takia halvaannuttaa.

  2. Eiköhän Kittilässäkin ole jo aikoja sitten ohitettu järjellisen laintulkinnan rajat.
    Mikään kunta ei voi itse päättää, miten lakia olisi sovellettava tai tulkittava ilman minkäänlaista ulkopuolista valvontaa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*