Yle: Luvian ja Eurajoen liitoksesta valtakunnallinen ennakkotapaus
Mikäli Luvian ja Eurajoen kuntaliitos toteutuu, se on historiallinen, sillä liitoskunta ylittäisi selkeästi työssäkäyntialueiden rajat, uutisoi Yle Satakunta.
Luvia antoi maanantaina pakit Porille ja valitsi liitossuunnaksi Eurajoen, joka oli jo aiemmin hyväksynyt Luvian kumppanikseen.
Liitos ei kuitenkaan ole vielä varma, sillä uuden hallituksen on ensin otettava siihen kantaa. Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriön kuntaosastolta pitää tilannetta ennakkotapauksena työssäkäyntialueiden selkeän ylittymisen takia.
– Kuntarakennelain tavoite on, että alueen pitäisi muodostaa työssäkäyntialue tai muuten toiminnallinen kokonaisuus. Tämä on uusi tulkintatapaus valtiovarainministeriölle ja valtioneuvostolle mietittäväksi, Valli-Lintu sanoo Ylelle.
Luvia ja Eurajoki sijaitsevat vierekkäin, mutta Luvialta käydään töissä lähinnä Porin suunnalla ja Eurajoelta Rauman suunnalta.
Valli-Linnun mukaan liitoksen hyväksyminen ei ole itsestään selvää, mutta toisaalta kynnys sen hylkäämiselle on korkea.
Minulle ei ole koskaan valjennut, miksi kunnan asukkaiden tulisi käydä työssä vain kunnan rajojen sisällä? Mitä taloudellista tai toiminnallsita hyötyä siitä koituisi?
Eiväthän kunnat muutenkaan elä pullossa; moni pieni kunta harjoittaa yhteistoimintaa yli kuntarajojen SOTEn, koulutoimen, kaavoituksen jne alueilla eivätkä nekään aina noudata työssäkäyntialueiden rajoja. Työssäkäyntialueesta on tullut vain sellainen mantra, jolla koetetaan kategorisesti todistaa jokin vahitoehto toista paremmaksi syventymättä sen tarkemmin eri yhteistyövaihtoehtojen tosiasiallisiin etuihin ja haittoihin.
Jos työssäkäyntialueen mukaista kuntajakoa koetetaan perustella kunnan saamien verotulojen kautta, johtaa tiukka kuntajaon rajaaminen työssäkäyntialueiden mukaan vain kunnan oman tehokkuuden osaoptimointiin, joka on kansantalouden kannalta negatiivista, sillä jokainen kunta katsoo asioita vain omasta vinkkelistään eikä kukaan tarkastele kokonaisuutta. Jos sitä vastoin ihmiset käyvät merkittävässä määrin töissä myös muissa kunnissa, pitää kunnan ottaa omassa päätöksenteossaan huomioon myös naapurikuntiensa päätökset ja tavallaan se kannustaa epäformaaliin yhteistyöhön kuntien kesken.
Kuntarakennelain tavoite on, että alueen pitäisi muodostaa työssäkäyntialue tai muuten toiminnallinen kokonaisuus. SIIS on tavoite, mutta oliko se nyt kirjoitettu lakiin niin, että se on velvoittava, jos ei, niin miten hallitus voi siihen puuttua, jos kunnat itsehallinnon näkökulmasta tekevät päätökset – vai onko hallituksen tavoitteena katsoa vain heidän näkökulmasta olevia suotuisia liitoksia?