Rakli: Maapohjan kiinteistöveron alarajan korotus heikentäisi kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta
Raklin laskelman mukaan Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. (Kuva: Ville Miettinen)
Ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö Rakli on huolissaan hallituksen aikomuksesta korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin. Raklin mukaan korotus heikentäisi entisestään alan suhdannetilannetta.
Raklin laskelman mukaan Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia.
-Hallituksen ajoitus kiinteistöveron korotukselle on harvinaisen huono, sillä kiinteistöliiketoiminnan kannattavuus on merkittävästi heikentynyt kohonneen kustannus- ja korkotason myötä. Korotus laskee myös kiinteistöjen ja asuinhuoneistojen hintoja markkinatilanteessa, jossa hinnat pääsääntöisesti jo laskevat kaikkialla Suomessa. Tämä lisää rakennusalan paineita entisestään. Korotus myös nostaa asumisen kustannuksia omistusasunnoissa ja ARA-vuokra-asunnoissa asuvilla, mikäli asuinrakennukset sijaitsevat omistustontilla, johtaja Miika Kotaniemi toteaa Raklin tiedotteessa.
Asiaan tulisi Raklin mukaan mieluummin palata myöhemmin hallituskaudella toteutettavan kiinteistöverouudistuksen yhteydessä. Tällöin voitaisiin paremmin tarkastella uudistuksen vaikutuksia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Maapohjaa verotetaan nykyisellään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, jonka vaihteluväli on 0,93-2,00 prosenttia. Kunnista vain noin kuudenneksella veroaste on 1,3 prosenttia tai enemmän. Isoista kaupungeista merkittävimmät vaikutukset nähtäisiin Helsingissä ja Espoossa, jossa veroprosentti on ollut alarajalla tai sen tuntumassa.
Raklia huolestuttaa myös hallitusohjelmakirjauksen muotoilu. Kiinteistöverolaissa maapohjalle ei ole eriytetty omaa veroasteen vaihteluväliä vaan maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluvälin alarajan korotus edellyttää siis maapohjan kiinteistöveron eriyttämistä yleisestä kiinteistöverosta.
-Onko valtionvarainministeriöllä valmiutta toteuttaa näin mittavaa muutosta kiinteistöverotukseen budjettilakien säätämisen yhteydessä? Mikäli veron korotus toteutettaisiin yleisen kiinteistönveron alarajan nostona, olisivat vaikutukset kiinteistöalalle katastrofaaliset, Raklin Kotaniemi sanoo.
