Saneleeko valtio päivystykset ja keskussairaaloiden sijainnit? Lappi toivoo selkeitä nuotituksia – ”Valtion kannettava kortensa kekoon”
Säilyvätkö keskussairaalan palvelut Kemissä nykyisellään vai keskitetäänkö niitä Rovaniemelle? Tilanne selvinnee kevään aikana.
STM julkistaa päivystys- ja sairaalaverkkoselvityksensä huomenna torstaina. Kuntalehti seuraa huomisaamun tiedotustilaisuutta.
Lääkintöneuvos Sirkku Pikku-Jämsä kertoi jo ennen vuodenvaihdetta Kuntalehdelle, että selvityksessä ei oteta kantaa yksittäisten sairaaloiden kohtalosta.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on sittemmin kommentoinut, että valtio saattaa vauhdittaa tilanteen ratkaisemista. Hänkään ei vielä sano varmaksi, tuleeko näin tapahtumaan.
Odotettavissa on todennäköisesti esimerkiksi päivystyspalveluiden supistamista sekä joidenkin erikoisalojen keskittämistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntalehti kertoi aiemmin Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden tilanteesta, ja vastaavantyyppinen on myös Lapissa. Kemissä ja Rovaniemellä sijaitsevien keskussairaaloiden työnjaosta on käyty kaksintaistelua vuosikymmenten ajan.
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoo Kuntalehdelle, että taloustilanne on tiukka.
– Sopeuttamistarve on 98 miljoonaa euroa. Summa on valtava ja suurin suhteutettuna asukaslukuun.
98 miljoonaa euroa on lähes 10 prosenttia hyvinvointialueen käyttötaloudesta.
Edellinen hallitus myönsi erillisrahoitusta Lappiin kahta keskussairaalaan varten, mutta Petteri Orpon hallitus perui sen.
– Tilanne haastaa meitä. Joulukuussa hyväksyimme talousarviossa 25 miljoonan säästöt. Huhtikuun loppuun mennessä pitäisi sopia vielä 47 miljoonan euron säästöistä.
Hän huomauttaa, että säästöjen hakeminen tulee olemaan vaikeaa. Eivätkä sitä helpota Lapin pitkät etäisyydet. Esimerkiksi Simosta Utsjoelle on noin 700 kilometriä. Ojala-Niemelä huomauttaa, että matka vastaa suunnilleen Helsingin ja Vaasan välistä matkaa.
– Aluehallitus kokoontuu lähes viikoittain hakemaan ratkaisuja.
Ojala-Niemelä sanoo, että Lapin tilanne ei voi olla yllätys maan hallitukselle, onhan ministeri Juuso itse Torniosta ja mukana aluevaltuustossa ennen ministerinimitystään.
Sairaaloiden kohtalo tulee puhuttamaan lappilaisia vielä paljon. Vielä ei ole tiedossa, ohjaako valtio tilannetta vai pitääkö päätökset sairaaloiden kohtalosta tehdä hyvinvointialueella.
Ainakin tietoteknisiin ratkaisuihin ohjausta Ojala-Niemelän mielestä tarvittaisiin jo nyt.
– Mutta tarvitsemme myös kuntapoliitikkoja, jotka osaavat katsoa koko Lapin tilannetta.
Toiveena pidentää aikaa talouden tasapainotukseen
Investointitarpeet eivät helpota tilannetta. Rovaniemelle tarvitaan uusi paloasema ja tehostetun palveluasumisen tarpeita on eri puolilla maakuntaa.
Valtiovarainministeriö on asettanut lainanottovaltuudelle ehdon talouden tasapainottamisesta.
Tilannetta helpottaisi, jos hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisen aikaa pidennettäisiin kahdesta vuodesta kolmeen.
Ojala-Niemelä kertoo, että hyvinvointialueiden toiveesta keskusteltiin kansanedustaja Paula Risikon (kok.) aloitteesta joulukuussa. Paikalla olivat aluevaltuustojen puheenjohtajat. Tilannetta valtiovarainministeriöstä oli alustamassa muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen.
– Hän oli tiukkana ja kertoi, että pidennystä ei ole tiedossa. Toiveenamme on edelleen lisärahoitus. Pitäisi muistaa, että uudistuksen tavoitteena oli palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen. Tätä tavoitetta emme saisi nyt hukata.
Pitkään elänyt keskustelunaihe
Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto sanoo, että kahden keskussairaalan kohtalo on Lapissa ollut akuutti puheenaihe kauan.
Hyvinvointialue päätti lokakuussa jatkaa ulkoistussopimusta, jossa Mehiläinen jatkaa Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Melaluoto toivoo, että kun STM julkistaa huomenna torstaina selvityksensä, sen kirjaukset eivät olisi epäselviä ja tulkinnanvaraisia – vaikka siinä ei yksittäisiin sairaaloihin puututtaisikaan.
– Selvityksestä pitäisi olla hyvinvointialueille oikeasti apua. Erikoissairaanhoito on niin tärkeä ja sen rooteli iso, että tarvitsemme sen tulevaisuutta varten selkeitä nuotituksia.
– Haasteet ovat nyt valtavia. Valtiovallan on kannettava kortensa kekoon, Melaluoto toteaa.
Valtion vauhdituskeinoja ei tiedossa
Sosiaali- ja terveysministeri Juuso totesi keskiviikkoaamuna Ylelle, että nyt katsotaan sairaalaverkkotyöryhmän selvitys ja poliittinen käsittely loppuun. Vasta sen jälkeen on mahdollista ottaa kantaa siihen, onko valtion ohjaus päivystyksissä ja keskussairaaloiden sijainnissa tarpeellinen vai pystyvätkö hyvinvointialueet sopimaan asioista.
Hän ei tässä vaiheessa osaa kommentoida, miten valtio voisi vauhdittaa päätöksiä.
Juuson mielestä Kemissä sijaitseva keskussairaala on kuitenkin välttämätön. Hän huomauttaa, että Oulun ja Rovaniemen erikoissairaanhoidon jonot ylittävät jo nykyisellään lakisääteiset kuusi kuukautta.
Lue lisää
Tarve päättää sairaalapalveluiden hierarkiasta valtakunnallisesti korostaa sote-uudistuksen keskeneräisyyttä ja hyvinvointialueiden rahoituksen ongelmia. Tietysti hyvinvointialueiden tulisi voida päättää itse palveluista alueellaan.
Tätä ei kuitenkaan toimi, koska hyvinvointialue, jolle normien mukainen rahoitus ei riitä, saa valtiolta lisärahaa. Toisin sanoen valtio joutuu palkitsemaan epätarkoituksenmukaista palveluverkkoa ja ylimääräisiä sairaaloita ylläpitäviä alueita, samoin huonosti johdettuja ja muuten tehottomia hyvinvointialueita. Suhteellisina kärsijöinä ovat hyvin, tehokkaasti ja vaikuttavasti toimivat hyvinvointialueet.
Kun hyvinvointialueet ovat tulleet jäädäkseen, niiden rahoitus ja myös niiden vastuut tulisi pikaisesti arvioida uudelleen. Verotusoikeus hyvinvointialueille lienee välttämätön, ja työnjako hyvinvointialueiden ja kuntien välillä tulisi miettiä uudelleen, sote-uudistuksen kiemuroissa sitä ei ehditty tehdä. Siihen asti mennään valtion tiukassa ohjauksessa.