Selvitys sairaaloista ja päivystyksestä julki torstaina – hyvinvointialuejohtaja: tekonivelkirurgiaa ei tarvitsisi tehdä joka alueella
Päivystys- ja sairaalatoiminta ei voi jatkua nykyisellään. Erityisosaamisen varmistamiseksi on tiettyjä erityispalveluita koottava suurempiin kokonaisuuksiin. Kuva: Santeri Rantala
Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmän valmistelema ehdotus sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjaon kehittämisestä julkaistaan tämän viikon torstaina.
Selvitystyön tarkoituksena on ollut luoda kokonaiskuva sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuudesta ja tasoista eli siitä, millainen palveluvalikoima, osaamistarve ja tukipalvelut erityyppisissä sairaaloissa ja päivystyspisteissä pitäisi varmistaa ja millainen kansallinen järjestelmä näistä muodostuisi.
Selvitystä on valmisteltu ohjausrymissä, joissa on sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän edustus
Selvitystä on tarkoitus hyödyntää säädettäessä sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuudesta. Säädösvalmistelu tehdään ministeriössä vuoden 2024 aikana, ja muutosten suunnitellaan tulevan voimaan vuoden 2026 alussa. Valmistelun yhteydessä tehdään laaja vaikutusarviointi, joka kattaa myös taloudelliset vaikutukset sekä hyvinvointialueille että kansallisesti.
– Selvitys päätettiin tehdä terveydenhuollon henkilöstövajeen sekä kertyneen hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan vuoksi. Toimiva sairaala- ja päivystysverkosto on myös terveydenhuollon kansallisen varautumisen kulmakivi, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi totesi selvitystyön käynnistyessä.
Selvitystyön ohjausryhmän joulukuisen kokoontumisen jälkeen päällimmäinen viesti oli, että henkilöstön riittävyys ratkaisee erikoissairaanhoidon ja päivystystoiminnan tulevaisuuden
– Vaje terveydenhuollon henkilöstöstä eri palveluissa on pahentunut. Kunkin hyvinvointialueen tulisi ensisijaisesti pystyä huolehtimaan väestönsä perustason palveluista ja usein tarvittavista erityispalveluista. Erityisosaamisen varmistamiseksi on tiettyjä erityispalveluita koottava suurempiin kokonaisuuksiin, ohjausryhmä tiedotti tuolloin.
Kuntalehden Valiokunta-podcastin uusimmassa jaksossa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö kommentoi tarvetta uudistaa soten tiekartta niin, että sekä palvelut ja rahoitus rakennetaan kestäviksi.
Hyvinvointialueet tekivät miljardialijäämän vuonna 2023, ja samanmoinen voi olla edessä tänä vuonna. Aronkydön mukaan valtion antama palvelulupaus kansalaisille on liian suuri. Rahoituksen ja palvelujen reformit tulisi yhdistää.
Palvelujen keskittäminen yli aluerajojen ei ole yksinkertaista johtuen mm. alueiden halusta pitää kiinni omasta palvelutarjonnastaan.
-Jos halutaan vaikka vaativinta erikoissairaanhoitoa keskittää, se ei onnistu ilman, että valtio tulee antamaan ohjausta, jopa normittaa. Ja sekään ei ehkä riitä, vaan siihen pitää sitoa tulevaisuuden rahoitus, jonka pitää olla kestävä rahoitus, Aronkytö sanoo podcastissa.
Kuuntele Valiokunta-podcast täältä!
Esimerkiksi ajanvarauksilla tehtävää tekonivelkirurgiaa varten ei tarvita välttämättä 23 yksikköä, vaan nämä leikkaukset voisi keskittää viiteen tai kymmeneen keskukseen, Aronkytö sanoo.
-Mutta onko alueilla halua keskittää? Ei kovinkaan paljon.
Aronkydön mukaan valtion tulisi ohjata hyvinvointialueita nykyistä määrätietoisemmin.
Iltalehden mukaan torstaina julkaistavassa selvityksessä esitettäisiin muun muassa keskussairaaloiden päivystysten supistamisia sekä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen, synnytysten ja syöpähoitojen keskittämisiä.
Lue myös:
