Kuva: Erkka Finér

Nykyisessä taloudellisessa ja sosiopoliittisessa tilanteessa eikä inhimillisestikään tarkasteltuna meillä ei olisi varaa menettää yhtään ihmistä yhteiskunnan ulkopuolelle. Ikääntyvä Suomi tarvitsee kaikki tekijänsä aktiivisesti mukaan. Liian moni indikaattori osoittaa kuitenkin mielenterveyteen liittyvien käyntien lisääntyneen, esimerkiksi lastenpsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet rajusti. Nousu käyntimäärissä ja lähetteissä ei välttämättä tarkoita psykiatristen häiriöiden lisääntymistä, taustalla voi olla tunnistamisen parantuminen ja tietoinen puuttumisen toimintamalli. Myös elämänhallinta vaikuttaa hankaloituneen, arki koetaan stressaavaksi ja ahdistavaksi. Tarkastelemme alla mielen hyvinvointia kuvaavia tekijöitä maakunnittain. Tässäkin asiassa maakunnat poikkeavat toisistaan huomattavasti mielen hyvinvoinnin tasossa ja erityisesti profiileissa. Profiilin mukainen kehittämistyö auttaa kaventamaan eroja maakuntien välillä.

Niukkuus kuormittaa henkisesti

Sokra-hankkeen aikaisemmissa analyyseissä on tullut esiin (ks. linkit lähteissä), että heikko toimeentulo, niukkuudessa eläminen, on yhteydessä henkiseen kuormittumiseen. Aiempia analyyseja vahvistaa myös juuri julkaistu THL:n tutkimus (Vaalavuo, Haula & Bakkum 2020), jonka mukaan nuorilla toimeentulotukiasiakkailla on muihin saman ikäisiin verrattuna erityisen paljon mielenterveys- ja päihdeongelmia. Ja huolestuttavaa on se, että pitkäkestoinen tuen saanti on lisääntynyt 2000-luvun aikana. Tutkimuksen mukaan sekä toimeentulotuki, että mielenterveysongelmat ovat yleisempiä pienituloisista perheistä tulevilla nuorilla aikuisilla. Kelan tilastojen mukaan sairauspäivärahan saajien määrä on kasvanut edelleen vuonna 2019, ja kasvu johtui nimenomaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Lisäksi erilaisilla toimilla kuten esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksuilla, on työkyvyttömien köyhyyttä lisäävä vaikutus (Tervola ym. 2020).

Myös Leemannin ym. (2018) tutkimuksessa osallisuuden kokemus on yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen, koettuun työkykyyn, elämänlaatuun ja köyhyyteen. Niin ikään Suokkaan ym. (2019) mukaan mitä matalammat asuntokunnan tulot ovat, sitä todennäköisempää on päätyä ensimmäistä kertaa psykiatriseen sairaalahoitoon. Ennaltaehkäisevien palveluiden sekä matalan kynnyksen hoidon tuleekin olla aidosti saatavilla taloudellisesti tai muuten heikommassa asemassa oleville, jotta sairaalahoitoa vaativia häiriöitä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä.

Mielenterveystilanne tilastojen valossa

Sokra-hankkeessa on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien mielenterveystilannetta Sotkanet-palvelusta löytyvien mittareiden kautta (taulukko 1). Vuosittaisten vaihteluiden minimoimiseksi on kaikki tulokset mahdollisuuksien mukaan laskettu keskiarvoina vuosilta 2016–2018. Lisäksi on tarkastelu mielenterveystilanteen muutosta vertaamalla uusimpia keskiarvoja vuosien 2011-2013 keskiarvoihin. Tarkasteluun on otettu mukaan seuraavat mittarit:

1. Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit

2. Psykiatrian laitoshoidon potilaat

3. Itsensä yksinäiseksi tuntevat

4. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet

5. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 18 – 24-vuotiaat

6. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 – 64-vuotiaat

7. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18 – 64-vuotiaat

8. Ikävakioitu mielenterveysindeksi (sisältää itsemurhat ja niiden yritykset, psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet sekä mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet)

Kullekin mittarille on tehty niin sanottu mediaanisuhteutus. Kunkin mittarin osalta maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon (9. korkein luku) ja kerrottu sadalla. Saatu luku kertoo siis maakuntien etäisyyden (prosentteina) keskimääräisestä. Tuloksien tarkastelun helpottamiseksi taulukoissa on hyödynnetty värikoodausta: mitä alempana maakunnan mittari on mediaanista sitä sinisempi väri, ja mitä korkeammalla mediaanista niin sitä punaisempi väri.

Mielenterveyspalvelujen osalta korostuu etenkin Kainuu, jossa avohoitokäyntien määrä on selvästi muuta maata korkeammalla, ja Pohjois-Savo jossa sekä avohoitokäyntien että psykiatrian laitoshoitopotilaiden määrä on muuta maata korkeammalla. Keski-Suomessa korostuu avohoito laitoshoitoon verrattuna, kun taas Pirkanmaalla tilanne on jonkin verran päinvastainen. Mielenterveyden kuormitusta kuvaavat mittarit, eli yksinäisyyden kokeminen ja psyykkinen kuormittuneisuus ovat korkealla etenkin Uudellamaalla. Mielenkiintoinen havainto on, että psyykkinen kuormittuneisuus on matalinta Kainuun lisäksi Kymenlaaksossa, jossa monet huono-osaisuutta kuvastavat mittarit ovat kuitenkin huolestuttavalla tasolla (Lisää aiheesta täällä).

Mielenterveysperusteisesti maksetuissa sairauspäivärahoissa on kiinnostavaa maakunnittaista ja saajakohtaista vaihtelua. Pohjois-Karjalassa muut mittarit ovat punaisella, mutta sairauspäivärahojen osalta kuitenkin ollaan mediaanin alapuolella. Keski-Pohjanmaan tilanne sen sijaan näyttää päinvastaiselta Pohjois-Karjalaan verrattuna. Pohjanmaalla korostuu aikuisten osuus nuoriin saajiin verrattuna. Etenkin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa korostuu nuorten osuus aikuisiin saajiin verrattuna, kun taas Pohjois

Karjalassa tilanne on päinvastainen. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osalta esille nousee Lappi, jossa lääkekorvauksia maksetaan vähiten, mutta jonka tilanne muiden mittareiden osalta on lähellä mediaania tai sen yläpuolella. Ikävakioidun mielenterveysindeksin osalta tilanne on huonoin Pohjois-Savossa, jonka mittareiden keskiarvokin on Manner-Suomen maakunnista korkein.

Keskiarvoja tarkastellessa yllättää Keski-Pohjanmaan korkeahko keskiarvo, sillä aiemmissa Sokra-blogeissa esiteltyjen huono-osaisuusmittarien näkökulmasta tilanne on siellä verrattain hyvä. Keski-Pohjanmaata nostaa etenkin yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus, sekä mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden osuudet. Näihin osa-alueisiin Keski-Pohjanmaalla kannattaisikin kiinnittää huomiota. Lisäksi matalan keskiarvon saanut Kymenlaakso olisi mielenterveysmittareiden näkökulmasta mielenkiintoinen tapaus mielenterveyden ja huono-osaisuuden tarkempaan tutkimiseen. Saattaisiko tilanne johtua palvelujen heikosta saatavuudesta, jolloin mielenterveysongelmia jää tilastojen näkökulmasta pimentoon?

2010-luvun aikana tapahtunut mielenterveystilanteen muutos on ollut huolestuttava etenkin Itä-Suomen maakunnissa ja Lapissa. Kainuussa aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit ovat kasvaneet yli 50 prosenttia, mutta muissa mittareissa Kainuun muutokset eivät ole olleet niin huonoon suuntaan kuin muualla Suomessa; etenkin mielenterveyden kuormitusta kuvaavat mittarit ovat parantuneet merkittävästi. Myös Etelä-Karjalassa muutosprosentit olivat paremmat muuhun maahan verrattuna. Esimerkiksi psykiatrian laitoshoidon potilaiden määrä oli laskenut melkein kolmanneksella, eikä mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä ollut kasvanut niin paljoa kuin muualla Suomessa. Etelä-Karjalassa mielenterveys- ja päihdepalvelut on integroitu perustason palveluihin (THL 2019, 59), mikä on saattanut madaltaa palveluihin hakeutumisen kynnystä ja estää asiakkaiden siirtelyä perus- ja erikoistason palvelujen välillä. Olisiko tästä opittavaa muuallakin?

Mielenterveyteen liittyviin ongelmiin olisi siis syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Onneksi jossain määrin ongelmiin on alettu vastata. Esimerkiksi Pohjois-Savossa ollaan suunnittelemassa koko maakunnan ja eri palveluita sekä sektoreita yhdistävää mielenterveysohjelmaa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan hyte-työssä ollaan puuttumassa niin sanottuihin pirullisiin ongelmiin, joista yksi on mielenterveyteen liittyvät haasteet. Selvää kuitenkin on, ettei mielenterveyteen liittyviin haasteisiin tehokas puuttuminen ole mahdollista ilman laajaa alueellista sekä moniammatillista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä

Kuntalaki korostaa sitä, että kuntien tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Hyvä mielenterveys on osa hyvinvoivien kuntalaisten kokonaisuutta. Se on myös laajemmin tarkasteltuna osa kuntien elinvoimaa ja taloudellista kehitystä. Kuntien asukkaiden mielenterveyttä voidaan tukea monin eri tavoin. Koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tehtävä nyt ja tulevaisuudessa, Suomen mielenterveysseura on laatinut tarkistuslistan, joka lisää tietoisuutta kuntalaisten mielen hyvinvoinnin merkityksestä sekä helpottaa strategisten linjausten tekemistä ja työskentelyn painopisteiden valintaa.

Osallisuuden kokemusta vahvistamalla voidaan vahvistaa myös mielenterveyttä. WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Konkreettisten mielenterveyteen liittyvien toimien lisäksi onkin hyvä tarkastella mikä on kunnan asukkaiden osallisuuden tila. Tulevaisuuden sote-keskusuudistuksessa osallisuus on läpileikkaava teema. Ohjelmassa esimerkiksi todetaan, että asiakkaiden ja potilaiden osallistuminen ja vaikuttaminen oman palvelunsa ohella palveluiden kehittämiseen ja arviointiin on varmistettava. Siksi olemassa olevien asiakasosallisuuden menetelmien käyttöönottoon on panostettava. Tämä on erityisen tärkeää, jotta palveluiden yhdenvertainen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus parantuvat. Kuntien toiminnoissa olisikin siis kiinnitettävä eritystä huomioita niihin ihmisiin, jotka kokevat eriasteista niukkuutta ja haasteita mielenterveydessä. Esimerkiksi luontoperusteisilla menetelmillä on osoitettu olevan vaikuttavuutta mielenterveyteen (Heikkilä & Wiens 2020). Tärkeätä olisi jo ennalta ehkäistä ihmisten ajautumista taloudelliseen ja henkiseen niukkuuteen, mutta myös monialaisesti toimien korjata näistä syntyneitä seurauksia.

KIRJOITTAJAT: VARPU WIENS, JOAKIM ZITTING JA SAKARI KAINULAINEN

Kirjoittajat ovat tutkijoita Diakonia-ammattikorkeakoulussa Sokra-hankkeessa.

Aiempia Sokran tutkijoiden kirjoituksia:

Analyysi: Niukkuudesta pyritään pois luopumalla, kekseliäisyydellä ja tsemppaamalla

Inhimillisyyden ja huono-osaisuuden muutokset maakunnissa 2010-luvulla

Talousnäkökulma huono-osaisuutta vähentäviin hankkeisiin

Osallisuuden edistäminen maakunnissa

Lähteet:

Blomgren Jenni: Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä. Kelan Tutkimusblogi 29.1.2020. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5168

Heikkilä Kristiina ja Wiens Varpu. 2020. Voidaanko luontoon liittyvillä menetelmillä vaikuttaa mielenterveyteen ja verenpaineeseen? Hoitotyön tutkimusseuran näyttövinkki 1/2020. https://www.hotus.fi/nayttovinkit/

Leemann L., Isola AM., Kukkonen M., Puromäki, H., Valtari S. & Keto-Tokoi A. 2018. Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. https://www.julkari.fi/handle/10024/136551

Suokas K, Koivisto A, Hakulinen C, et al. 2019. Association of Income With the Incidence Rates of First Psychiatric Hospital Admissions in Finland, 1996-2014. JAMA Psychiatry. 2019. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2019.3647

Tervola Jussi, Aaltonen Katri, Heino Pekka, Kajantie Mira, Heimi Kari & Ollonqvist Joonas: Kotitalouksien terveysmenojen vaikutukset köyhyyteen Suomessa, INVEST Working Paper 01/2020. https://www.utupub.fi/handle/10024/148956

Vaalavuo Maria, Haula Taru & Bakkum Boris. 2020. Nuoret aikuiset, terveys ja toimeentulotuki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 4/2020. Helsinki 2020. http://www.julkari.fi/handle/10024/139143

Wiens Varpu ja Kainulainen Sakari. 2019. Niukkuudesta pyritään pois luopumalla, kekseliäisyydellä ja tsemppaamalla. https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/analyysi-niukkuudesta-pyritaan-pois-luopumalla-kekseliaisyydella-ja-tsemppaamalla/

Wiens Varpu, Anne Surakka, Ritva Sauvola ja Kainulainen Sakari. 2019. Niukkuuden noidankehä nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeet Itä- ja Pohjois-Suomessa. https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/analyysi-niukkuuden-noidankeha-nostaa-esiin-palveluiden-kehittamistarpeet-ita-ja-pohjois-suomessa/

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*