Kuva: Kuntalehti

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5 on suunnattu sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan. Rahoitettavien hankkeiden avulla pyritään tasoittamaan eriarvoisuutta erilaisilla toimintamalleilla ja interventiolla. Rahoitusta on suunnattu viime vuosina eniten Itä- ja Pohjois-Suomen alueille. Tässä kirjoituksessa kuvataan Helsingin Sanomien niukkuuskyselyn tulosten kautta, millaisessa tilanteissa elävät köyhyydestä kärsivät ihmiset Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näiden ihmisten kertomukset taloudellisen niukkuuden moniulotteisista vaikutuksista tuovat näkökulmia keskusteluun pärjäämisestä, auttamisen mahdollisuuksista ja ymmärryksestä.

Nykyhetki vaikeuttaa huomisesta selviämistä

Analyysin aineisto muodostui niukkuuskyselyyn vastauksista, joita oli yhteensä 4 400. Vastanneista 742 oli Itä- ja Pohjois-Suomesta. Itä- ja Pohjois-Suomen vastaajista naisia oli kolme neljästä ja noin 70 prosenttia oli 30-59-vuotiaita. Vuokralla asuvia oli hieman yli puolet ja yksin asuvia noin 40 prosenttia. Koulutustaustaltaan vastaajista noin 40 prosentilla oli ammatillinen tutkinto ja runsaalla viidenneksellä alempi korkeakoulututkinto. Vastaajista oli työttömänä lähes 30 prosenttia, mutta toisaalta sama osuus oli palkkatyössä. Lapsiperheitä vastanneista oli noin neljännes.

Niukkuutta kokeneet itä- ja pohjoissuomalaiset kuvailevat kertomuksissaan valintoja, joita he joutuvat päivittäin tekemään. Näiden valintojen vaikutukset näkyvät myös lapsissa ja läheisissä. Elämisen aikajänteen lyhenemisen lisäksi kirjoituksista käy ilmi, miten oman elämän ennakoitavuus vaikeutuu ja mitä näistä asioista seuraa.

Vastaukset sisältävät paljon kuvauksia psyykkisestä kuormittuneisuudesta, huonosta koetusta terveydestä, yksinäisyydestä ja heikosta elämänlaadusta, ja vastaavat Lars Leemannin ym. (2018) tutkimuksen tuloksia työelämän ulkopuolella olevien ihmisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Vastauksista heräsi myös huoli ylisukupolvisesta jatkumosta, pysyvästä huonommuuden ja arvottomuuden kokemuksesta sekä näköalattomuudesta. Nämä näkymät saavat isommat mittasuhteet, kun ajatellaan niitä 150 000 lasta, jotka elävät köyhyydessä. Vaikka lapsiköyhyys on Suomessa kansainvälisesti alhaista, se kolminkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2007 ja on jatkanut kasvuaan jälleen vuodesta 2012 eteenpäin. Tästä määrästä ja niihin liittyvistä kokemuksista on syytä olla huolissaan.

Tämän aineiston vastauksista kävi ilmi, miten pitkittynyt taloudellinen niukkuus pahimmillaan eristää lapsen ja aiheuttaa osattomuuden kokemuksia.

Tutkimuksista tiedämme myös, että heikoin terveydellinen tilanne on alimmissa tuloryhmissä, ja tämä todentuu näissäkin kertomuksissa: köyhyydessä elävät henkilöt jättävät käymättä lääkärissä tai terapiassa ja yrittävät säästää välttämättömissä lääkekuluissa. Pitkät välimatkat vaikeuttavat palveluihin hakeutumista ja sosiaalisten kontaktien ylläpitämistä.

Niukkuuden noidankehä

Vastaukset kysymykseen ”Onko taloudellinen niukkuus vaikeuttanut elämääsi, miten?” analysoitiin sisällön analyysilla. Näin löydettiin yhdeksän pääkategoriaa, jotka luontevasti sijoittuivat Sokra-hankkeessa aikaisemmin kehitettyyn taloudellisten, sosiaalisten ja inhimillisten vaikutusten kolmioon. Tässä ”Niukkuuden noidankehässä” näyttäytyy vastaajien kokema kokonaisvaltainen osattomuus. Niukkuus näkyy arjessa joka päivä.

Vastaajat kokivat taloudellisen niukkuuden hankintojen rajoittamisena, puutteina perustarpeissa ja tulojen riittämättömyytenä. Hankintojen rajoittaminen näkyi puutteina vaatetuksessa, erilaisten hankintojen lykkäämisessä ja mahdottomuutena tehdä ajanmukaisia hankintoja. Vanhentuneiden tai kuluneiden vaatteiden käyttö aiheutti häpeää ja haluttomuutta liikkua kodin ulkopuolella. Ruuasta ja sen laadusta tinkiminen sekä erilaiset asumisen vajeet olivat puutteita perustarpeissa. Ruoka, jota hankittiin, oli epäterveellistä, yksipuolista tai vanhentunutta. Vastaajilla ei ollut mahdollisuutta muuttaa, vaikka asumisolot olivat karuja tai suorastaan terveydelle vaarallisia. Taloudelliseen niukkuuteen kuului myös tulojen riittämättömyys, joka aiheutui satunnaisista tuloista, ajoittaisesta varattomuudesta ja vaikeuksista maksaa laskuja ajallaan.

” En pysty maksamaan kaikkia laskujani, esim. lääkärissä käyntejä, loppukuusta ei ole enää rahaa edes ruokaan. Tämä on kuin kuolemaa odottas..”

Niukkuuden kokemuksilla oli vastaajille myös sosiaalisia vaikutuksia, jotka koettiin sosiaalisen elämän kuihtumisena, perhe-elämän vaikeutena ja elämäpiirin supistumisena. Sosiaalisen elämän kuihtuminen johtui ystävyyssuhteiden vähenemisestä ja koetusta yksinäisyydestä. Niukkuuden kokemus vaikutti kaventavasti sosiaaliseen elämään, kun vastaajat joutuivat eri syistä kieltäytymään ystävien tapaamisista, mikä aiheutti ystävien etääntymistä ja yksinäisyyden lisääntymistä.

Niukkuudella oli negatiivisia vaikutuksia myös perhe-elämään: perhesiteet olivat katkenneet ja lasten toteutumattomat tarpeet sekä taloudellinen riippuvuus sukulaisista ahdistivat mieltä. Pettymyksen näkeminen lasten silmissä tai pelko lasten syrjäytymisestä kaveripiireistä johti omista tarpeista tai menoista tinkimiseen. Elämänpiirin supistuminen näyttäytyi vastaajille vapaa-ajanvieton mahdollisuuksien kaventumisena, hiipuvina kontakteina ja harrastusmahdollisuuksien ehtymisenä, mikä oli pakottanut monet luopumaan mielihyvää tuottavista liikunta- ja kulttuuriharrastuksista. Elämä oli vain kotona tai lenkillä.

”Jatkuvaa tasapainoilua että pystyy tarjoamaan lapsille suhteellisen normaalin elämän, tingitään omista tarpeista. Pahinta niukkuus on silloin, kun sen vaikutukset kohdistuvat lapseen. Mitä hänestäkin olisi voinut tulla, jos olisi ollut rahaa harrastuksiin ja niissä kehittyviin taitoihin?”

Niukkuuden vaikutuksia.

Vastaajille niukkuuden inhimilliset vaikutukset koostuivat elämänhallinnan hajautumisesta, mielenterveyden haurastumisesta ja fyysisen terveyden rapistumisesta. Tunne elämänhallinnan hajautumisesta merkitsi monelle saavuttamattomia tarpeita, kykenemättömyydestä huolehtia itsestään ja toimeentulon riittävyyden jatkuvaa pohtimista. Mielenterveyden haurastumiseen vaikuttivat epävarmuus tulevaisuudesta, mielentilat ja mielialat, jotka heikensivät mielenterveyttä, sekä itsetuhoisat ajatukset. Erityisen huolestuttavaa oli lukuisten itsemurha-ajatusten esiintuominen konkreettisin tekotavoin ja päivämääriin. Kuten yksi vastaaja totesi, köyhyys saa ajattelemaan itsemurhaa, kun muita vaihtoehtoa ja tulevaisuutta ei näy.

”..tämä tilanne kuristaa kurkkua joka aamu kun herään ja on mielessä illalla viimeiseksi. Yöunet ovat huonot. Köyhyys saa ajattelemaan itsemurhaa kun muuta vaihtoehtoa ja tulevaisuutta ei näy. Toistaiseksi olen vielä lasten takia ja lapsenlapsen vuoksi hengissä”

Fyysisen terveyden rapistuminen oli seurausta fyysisten toimintojen puutteellisuudesta, hoitamattomasta terveydestä sekä levon ja virkistyksen vajauksesta. Rahan ei koettu riittävän itsestä huolehtimiseen, käynteihin lääkärissä tai hoidossa, eikä edes määrättyjen lääkkeiden hankkimiseen tai hoitokontrolleissa käymiseen. Mahdollinen sairastuminen aiheutti pelkoa, sillä se suistaisi tarkoin budjetoidun ja sen varaan rakennetun elämän raiteiltaan. Niukkuuden kokemus heijastui myös univaikeuksina, jotka heikensivät elämänlaatua.

Projektityö mahdollistaa uusien työtapojen kokeilun

Analyysimme tulokset pakottavat miettimään, mitä Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta – rakennerahasto-ohjelman (ESR TL5) painottamia ennaltaehkäiseviä palveluita ja toimintatapoja meillä olisi tarjota tilanteen helpottamiseksi. Keskeisiä tämän aineiston sekä perustulokokeilun alustavien tulosten perusteella olisivat stressin vähentäminen, luottamuksen palautuminen, uskominen omiin mahdollisuuksiin sekä hyvinvoinnin lisääntyminen.

Kokonaisvaltaiseen osattomuuteen vastaamiseen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kolmas sektori voi tarjota työttömille mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen lukuisin eri keinoin. Esimerkiksi Eteenpäin-hanke auttaa pitkäaikaistyöttömiä kuntoutumisessa ja työllistymisessä sekä löytää kunnille omia toimintatapoja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. Projektin tavoitteena on myös kehittää paikallisia välityömarkkinoita tarjoamalla pilottikuntien yrittäjille tietoa ja apua palkkatukityöllistämisessä. Yhtenä tavoitteena projektissa on luoda Alavieskan kuntaan kierrätyskeskus, jota voidaan käyttää mm. välityömarkkinapaikkana projektin asiakkaille. Perheille tulisi taata kohtuullinen elintaso turvaamalla taloudellinen toimeentulo etuuksilla tai joustavilla työllisyysratkaisuilla. Järjestöt ja hankkeet voisivat tarjota lapsia ja nuoria osallistavia maksuttomia lähiliikunta- ja leikkipaikkoja tai kulttuuritarjontaa.

Tämän aineiston vastausten perusteella tulisi kiinnittää myös erityistä huomiota mielenterveyttä tukevien ja edistävien toimenpiteiden kehittämiseen Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä se on erityisen haastavaa pitkien välimatkojen vuoksi. Itsemurhien ehkäisyyn on jo lukuisia ohjelmia ja painotuksia, myös harvaanasuttujen alueiden itsemurhien ehkäisyprojektissa Pohjois-Suomessa. Näiden lisäksi järjestöt voisivat tukea ihmisten voimavarojen vahvistamista paikallisesti yhteistyössä esimerkiksi luontolähtöisin menetelmin. Tästä esimerkkinä Tolppa-hanke, jossa parannetaan työiässä olevien mielenterveyskuntoutujien elämänhallintaa luontoavusteisten Green Care -menetelmien ja ryhmä- ja yksilötoiminnan avulla.

Niukkuusaineiston tarkastelua tullaan jatkamaan tilastollisin menetelmin, jolloin analyysiä on mahdollista syventää vastaajien erilaisten taustatekijöiden ja niukkuuden kokemusten välisten yhteyksien osalta.

Tekstin kursivoidut kohdat ovat lainauksia vastauksista kyselyyn.

Kirjoittajat: Varpu Wiens, Anne Surakka, Ritva Sauvola ja Sakari Kainulainen. 

Kirjoittajat ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkijoita Sokra-hankkeessa.

Aiempia Sokran tutkijoiden kirjoituksia:

Inhimillisyyden ja huono-osaisuuden muutokset maakunnissa 2010-luvulla

Talousnäkökulma huono-osaisuutta vähentäviin hankkeisiin

Osallisuuden edistäminen maakunnissa

Kuntalehti
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*