Esteellisyysasiat huomioitava myös tulevalla aluevaalikaudella – VM käynnistää uuden selvityksen, mutta lakimuutoksia ei tule ennen alue- ja kuntavaaleja
Ville-Veikko Ahonen myöntää, että jääviyksien aiheutama tilanne aluepäätöksenteossa on huolestuttava. – Toisaalta on niin, että jos tulee jotain takapakkia jonkin hallinto-oikeuden päätöksen suhteen, sitten päätökset pitää valmistella eri tavalla uudelleen. Arkistokuva videohaastattelusta
Hyvinvointialueiden ohjausosaston ma. osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kertoo, että ministeriössä seurataan ”hyvin tiukkaan” aluepäättäjien esteellisyysasioita.
Asia on noussut keskusteluun, kun Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti Siun soten palveluverkkopäätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä yhteisöjääviyden vuoksi.
Ministeriöt eivät kuitenkaan lähde alueita tässä asiassa ohjeistamaan, vaan Ahosen mukaan alueilla kannattaa lukea tarkkaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu Siun soten tapauksesta ja miettiä, voiko omalla alueella olla vastaava tilanne edessä.
– Mutta minkäänlaista toimivaltaa lähteä ohjeistamaan meillä ei ole.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan hallitus ”käynnistää laajan selvitystyön liittyen eri tasoilla tehtävän päätöksenteon mahdolliseen päällekkäisyyteen ja jääviyskysymyksiin sekä kunnan ja hyvinvointialueen työntekijöiden osallistumiseen kunta- ja aluehallitusten ja niiden alaisten lautakuntien työhön”.
Selvitys valmistuu keväällä 2025 – siis samana keväänä jona käydään kunta- ja aluevaalit.
Lainsäädännön tasolla muutoksia ei siis ehdi tapahtua ennen vuoden 2025 vaaleja. Alueilla pitää siis varautua tarkkailemaan esteellisyyksiä myös tulevalla vaalikaudella.
Tämä työryhmäselvityksen käynnistämistä valmistellaan paraikaa, Ahonen sanoo.
– Tarkoitus on käynnistää VM-vetoinen selvitys yhdessä oikeusministeriön kanssa nimenomaan hallitusohjelmaan hallitusohjelmakirjauksen perusteella.
Selvityksessä käydään siis läpi esteellisyys- ja jääviyskysymykset.
Mutta tuleviin kunta- ja aluevaaleihin tämä ei tule vaikuttamaan, Ahonen korostaa.
– Kannustamme siihen, että puolueet ehdokasasettelussaan ja varsinkin kun mietitään henkilöiden nimeämistä erilaisiin toimielimiin, ovat tarkkoina ja tunnistavat etukäteen jääviys- ja esteellisyyskysymykset.
–Onhan se vähän hassua, että syntyy tilanteita, joissa aluehallitus on käytännössä melkein kokonaan jäävi.
Nyt alueilla koetaan, että jääviydet jopa lamauttavat päätöksentekoelimiä, kun pitäisi tehdä tärkeitä ja kipeitä palveluverkkopäätöksiä.
Ville-Veikko Ahonen myöntää, että tilanne on huolestuttava, sillä se synnyttää epävarmuutta myös viranhaltijoille ja päättäjille.
– Toisaalta on niin, että jos tulee jotain takapakkia jonkin hallinto-oikeuden päätöksen suhteen, sitten päätökset pitää valmistella eri tavalla uudelleen.
– Täytyy muistaa, että Itä-Suomen hallinto-oikeus ei ottanut sinänsä kantaa palveluverkkopäätöksen sisältöön, vaan siihen prosessiin.
Alueilla erityisesti valtuutettujen näkemys vaalikauden vallankäyttömahdollisuuksista on tiettävästi turhautunut, ja suuri osa valtuutetuista saattaa jättää ehdokkuuden tulevissa vaaleissa väliin.
Esteellisyysnäkökulmakin oi vaikuttaa ehdokasasetteluun, mutta Ville-Veikko Ahonen ei näe sitä erityisen dramaattisena tekijänä.
–Oleellista on tunnistaa ehdokasasettelussa mahdolliset vaikutukset toimielinten vaalikelpoisuudessa ja niihin nimeämisessä. Voihan ihminen edelleen olla valtuutettuna niin kunnassa kuin alueella, mutta on hyvä ennakolta miettiä, jos on vaikka haluja olla sekä kunnanhallituksessa että aluehallituksessa, silloin voi syntyä esteellisyyskysymyksiä.
Lisää aiheesta:
