Gunnar Wetterberg yksityistämisestä: Valvokaa laatua
Gunnar Wetterberg on ehdottanut Pohjoismaiden yhdistymistä liittovaltioksi. (Kuva: Christine Olsson)
Pitäisikö yksityistää? Kyllä, muttei huolettomasti, sanoo akateemikko Gunnar Wetterberg, joka esiintyy Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa torstaina 9. helmikuuta.
Ruotsalainen historioitsija ja kirjailija Gunnar Wetterberg tarjoaa ruotsalaista idylliä kodissaan Tukholman liepeillä. Kuppi kahvia ja keskustelu käynnistyy.
– Suomessa julkista keskustelua ei käydä yhtä ideologisesti kuin Ruotsissa. Suomalaiset ovat käytännöllisempiä, käsitellään asioita eikä taustalla olevaa ideologiaa, Wetterberg sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsissa yksityistämisestä on tullut ideologinen lyömäase.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Julkisen sektorin yksityistäminen alkoi Ruotsissa 1990-luvun alussa pääministeri Carl Bildtin johdolla.
– Ruotsin kunnissa on ollut yhteistyötä yksityisten tuottajien kanssa jo pitkään, mutta iso muutos tapahtui, kun hallitus päätti vapauttaa kilpailua myöskin koulutuksessa.
Opetusalalla valinnanvapaus ja yksityisten toimijoiden tulo markkinoille johti sekä koulumaksuihin että epäterveeseen kilpailuun erityisesti lukioiden välillä, Wetterberg sanoo.
– Koulut kilpailevat opiskelijoista ja markkinoivat itseään säkenöivästi.
Tuloksena on, että Ruotsin oppilaiden taitotaso ovat taantunut. Ruotsissa on nykyisin lukioita, joista valmistuu oppilaita ilman edellytyksiä työelämään tai korkea-asteen koulutukseen.
– Ruotsissa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hyvää opetusta lukioissa. Tämä on johtanut suuriin ongelmiin. Esimerkiksi lukioista valmistuu opiskelijoita, joilla ei ole perustaitoja matematiikasta.
Omalla alallaan eli historiassa hän on huomannut, että opiskelijoilla on suuria aukkoa keskeisissä asioissa.
Kouluja ohjattava tiukemmin
– Yksityistäminen sinänsä ei ole ongelman ydin, Wetterberg sanoo.
Suurin ongelma on siinä, että hallitus on menettänyt otteensa ja vaikutusvaltansa yksityisten palveluntarjoajien palveluiden sisältöön.
Wetterbergin mielestä julkisen sektorin pitäisi valvoa ja ohjata kouluja tiukemmin.
– Meidän täytyy tarkastella ruotsalaista koulujärjestelmää tarkasti ja kriittisesti. Voimme hyödyntää niitä osia, jotka toimivat nykyisessä järjestelmässä, mutta julkisen sektorin on hankittava vaikutusvaltansa takaisin. Kouluihin tarvitaan tietty määrä julkista hallintoa. En usko, että kaupallisesti toimivat koulut pystyisivät itsenäisesti säätelemään itseään.
Ruotsalaiset koulut paransivat tulostaan viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa, mutta tämä ei vakuuta Wetterbergiä.
– En usko yhteen mittaukseen. Ruotsi on ollut mittauksien pohjalla koko ajan. Yksi mittaus osoittaa lievää parannusta, mutta se ei muuta kokonaisuutta.
Terveydenhuollossa saa valita
Kun Ruotsin hallitus päätti yksityistää sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ideologinen ja eettinen keskustelu kiihtyi kunnolla. Ruotsissa asukkailla on oikeus valita julkisen ja yksityisen tarjoajan välillä perusterveydenhuollossa.
Muilla terveydenhuollon osa-alueilla valinnanvapaus ei ole niin suuri, mutta valinnanvapaus vaihtelee maakunnittain.
– Kun sosiaali- ja terveydenhuolto uudistettiin, tehtiin työnjako kuntien ja maakuntien välillä. Kunnat huolehtivat esimerkiksi vanhustenhoidosta, mutta sairaalat kuuluvat maakunnille, Wetterberg sanoo.
Ruotsissa kokeiltiin järjestää vanhustenhoitokeskuksia yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja kuntien eri instituutioiden kanssa. Keskukset toimivat vähän samalla perusteella kuin lastenneuvolat eli niissä sai esimerkiksi neuvontaa ja laboratoriopalveluita.
– Keskukset on valitettavasti ajettu alas, koska ideologinen keskustelu kävi liian kuumana. Tietääkseni vanhustenhoitokeskukset jäivät ainoastaan Skåneen.
Wetterberg harmittelee, että toimivat mallit kaatuvat ideologisista syistä. Näin kävi vanhustenhoitokeskuksille.
Hän viittaa Deng Xiaopingin ajatukseen, että mitä väliä kissan värillä on, kunhan pyydystää hiiriä.
Ei siis ole väliä kuka tuottaa hoitoa, jos tulos on hyvä. Wetterberg muistuttaa kuitenkin, että julkisesta valvonnasta ei saa tinkiä.
– Ruotsin kuntaliitolla on valtakunnallinen sote-tuottajien rekisteri, mutta on tärkeää kontrolloida myös hoidon laatua.
Hän ehdottaa, että terveydenhuollossa voitaisiin tarkastella hoitoketjuja ja henkilöstön poissaoloja. Tehokas tapa mitata suorituskykyä on selvittää, miten terveeksi asiakas tulee.
Miten integraatio toimisi?
Yksi Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteista on luoda parempi integraatio. Tarkoitus on koota mahdollisimman paljon tehtäviä ja palveluita yhden toimijan vastuulle. Myös asiakastietojen liikkumista eri tuottajien välillä halutaan sujuvoittaa.
Wetterberg huomauttaa, että Ruotsissa keskustellaan samasta asiasta.
– Ainoa kysymys on, miten se saataisiin toimimaan. Terveydenhuolto jakautuu kuntien, maakuntien ja yksityisen sektorin välille. Uusi lääketieteellinen teknologia mahdollistaa potilaiden jatkohoidon kotona sairaalan sijasta. Onko kotona tehtävä hoito sitten kuntien vai maakuntien vastuulla? Ei ole yhtä oikeaa vastausta siihen, kuinka hoitovastuu jaetaan eri toimijoiden kesken.
Tulossa enemmän maksuja
Gunnar Wetterberg on tunnettu pohjoismaisesta ajattelustaan. Hän on ehdottanut, että viisi Pohjoismaata yhdistyisivät liittovaltioksi.
Millainen tulevaisuus Pohjoismailla on ilman liittovaltiota? Miten rahoitamme hyvinvoinnin?
Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta pienenee kaikissa Pohjoismaissa, sanoo Wetterberg.
– Olemme siirtymässä kohti yhteiskuntaa, jossa on tarjolla enemmän maksullisia hyvinvointipalveluita.
Wetterbergin mukaan ei ole kohtuutonta vaatia ihmisiä maksamaan käyttämistään palveluista.
– Maksut ovat hyvä tapa tuoda yksityistä rahaa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Tulevaisuudessa emme voi olla yhtä anteliaita kuin 1980-luvulla muun muassa vanhustyössä. Yhä useammat joutuvat maksamaan itse ateriapalveluista ja siivouksesta.
* * *
Näin Ruotsissa:
- Ruotsissa laajat maakäräjäalueet vastaavat alueellaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä sekä suun terveydenhuollosta.
- Kuntien vastuulla on oman alueensa sosiaalipalveluiden sekä vanhusten ja toimintarajoitteisten palveluiden organisointi.
- Kunnat vastaavat sosiaalitoimen lisäksi muun muassa kouluterveydenhuollosta ja kotisairaanhoidosta.
- Kunnat eivät itsenäisesti järjestä vanhusten lääkäripalveluja, vaan niistä on sovittava maakäräjien kanssa.
- Valinnanvapauslaki tuli voimaan vuoden 2009 alussa.
- Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi potilaslaki, jossa asiakkaalle annettiin oikeus valita perusterveydenhuollossa terveyskeskus tai lääkäri ja erikoissairaanhoidossa avopalvelu koko maan alueelta.
- Asiakas voi valita myös sosiaalipalvelut kotikunnassaan, jos kunta on niin päättänyt.
- Valinnanvapauden piiriin voi kuulua myös joitakin erikoissairaanhoidon palveluita sen mukaan, mitä maakäräjät ovat päättäneet asiasta.
Teksti: Margareta Björklund
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 2/2017
Kuntalehti on mukana Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa. Päivitämme kuulumisia sieltä paitsi verkkosivuillamme myös Twitterissä aihetunnisteella #Rafo2017.
Laatu laskee, jos koulutusta ja tutkimusta ei sisällytetä kaikkien palvelun tuottajien tehtäväksi. Ruotsissa ei enää tehdä tehdä esim. mikrokirurgisia rekonstruktioita, koska ne ovat kalliita, vaikeita ja aikaa vieviä. Annetaan vain välttämätön hoito.