Helsinki, Espoo ja Vantaa haluavat lisää sote-alan koulutuspaikkoja – Palvelujen pelätään eriarvoistuvan
Tutkija-arvion mukaan sote-alalle tarvitaan tulevaina vuosina jopa satojatuhansia uusia työntekijöitä. (Kuva: Ville MIettinen)
Sote-alan henkilöstövajetta halutaan korjata alan koulutuspaikkoja lisäämällä. Helsingin, Espoon ja Vantaan henkilöstöjohtajat vetosivat aiemmin kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriöön, että alan koulutusta lisättäisiin pääkaupunkiseudulla.
Vetoomuksessa toivotaan, että hallituksen toukokuun lisätalousarviossa päättämät korkeakoulujen 4 800 lisäaloituspaikkaa kohdistettaisiin niille aloille ja niihin ammatteihin, joista jo nykyisin on työvoimapulaa.
– Lisäksi tulee kohdentaa riittävästi aloituspaikkoja nimenomaan pääkaupunkiseudulle, vetoomuksessa todetaan.
Perusteluna on se, että pääkaupunkiseudulla on vetoomuksen allekirjoittajien mukaan pahin määrällinen ja suhteellinenkin pula lääkäreistä, puheterapeuteista, sosiaalityöntekijöistä, lastentarhanopettajista, psykologeista, sairaanhoitajista ja lähihoitajista.
Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin listauksen mukaan edellä mainitut kunta-alan ammattiryhmät ovat kuuluneet vuodesta toiseen aloihin, joissa työvoimapula on ollut suurinta, vetoomuksessa todetaan.
Toukokuussa Euroopan komissio kiinnitti huomiota suosituksissaan Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen epätasa-arvoon ja kehotti puuttumaan terveydenhuollon henkilöstöpulaan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn parantamiseksi.
Espoo, Helsinki ja Vantaa muistuttavat, että pula laillistetuista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä johtaa epätasa-arvoiseen palvelujen saatavuuteen
– Koronan aiheuttamasta kriisistä nousemisen ja hallitusohjelman toteuttamisen kannalta on välttämätöntä, että koulutuspaikkojen lisäykset kohdistetaan työvoimatarpeiden mukaan ja juuri siksi tällä kertaa pääkaupunkiseudulla olevien oppilaitosten aloituspaikkoja pitäisi lisätä voimakkaasti, todetaan vetoomuksessa, jonka ovat allekirjoittaneet henkilöstöjohtajat Kimmo Sarekoski Espoosta, Ninga Gros Helsingistä ja Kirsi-Marja Lievonen Vantaalta.
Pula kehittynyt nopeasti
Pääkaupunkiseudulla on muutaman viime vuoden aikana syntynyt tilanne, että tietyistä sote-ammattilaisista, kuten sairaanhoitajista, lähihoitajista ja lääkäreistä, on ollut äärimmäinen pula, sanoo Kirsi-Marja Lievonen Kuntalehdelle.
Sosaalityöntekijöiden pula on ollut tunnettu asia koko sen parinkymmenen vuoden ajan, mitä Lievonen on alalla ollut.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sosiaalityötekijöiden koulutukseen yliopistossa on vuosittain 20-25 aloituspaikkaa ja kunnissa olisi toistasataa vakituista sosiaalityöntekijöiden virkaa, jotka tulisi täyttää, Lievonen sanoo.
Vantaalla on sosiaalityössä tilannetta pyritty ratkaisemaan mm. niin, että aikuissosiaalityössä, jossa kaikissa tehtävissä ei vaadita lain ja asetuksen mukaan kelpoisuutta, on muutettu ammatinrakennetta.
On mietitty, mitkä ne uudet tehtävät ovat ja millä koulutustaustalla voi tulla tehtävään.
-Mutta lastensuojelussa, jossa laki vaatii moneen tehtävään kapean kelpoisuuden, emme oli pystyneet sillä tavalla ratkaisemaan asiaa.
Lievosen mukaan aloituspaikkojen määrä suhteessa työpaikkojen määrään korreloi esimerkiksi sosiaalityöntekijäpulaan. Sosiaalityöntekijöiden ja muiden sote-työntekijöiden pula johtaa siihen, että eri alueiden asukkaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden vaihtelun vuoksi, hän sanoo.
– Kun verrataan työpaikkoja ja oppilaitosten aloituspaikkoja, niin pääkaupunkiseudulla on suhteessa vähemmän, Lievonen viittaa koulutuspaikkoihin.
Kyse on myös vetovoimatekijöistä ja alueellisista elinvoimatekijöistä. Koulutuspaikat tuovat alueelle koulutetun työvoiman, Kirsi-Marja Lievonen sanoo.
– Ihmiset eivät hirveän herkästi kuitenkaan muuta työn perässä toiselle paikkakunnalle. Ja kun kunta-ala on naisvaltainen, harvemmin nainen tuo perheensä työn perässä tänne. Se vaatisi puolisonkin työllistymisen.
KT: Koulutusmäärien lisäys edistää tasa-arvoa
Myös kunta-alan työmarkkinajärjestö KT Kuntatyönantajat on vedonnut asiassa. Vetoomuksessa korostetaan, että aloituspaikkojen lisäykset on perusteltua kohdistaa niille aloille ja niihin ammatteihin, joista jo nykyisin on työvoimapulaa.
Kannanotossaan Euroopan komission suositukseen KT muistuttaa, että komissio on toistuvasti kiinnittänyt huomiota Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen epätasa-arvoon.
Koulutuspaikkojen tuntuvaa lisäämistä pidetään edellytyksenä palveluiden saatavuuden parantamiselle.
-Koulutusmäärien lisäys turvaa myös toista komission kehityskohdetta, eli tasa-arvoisia palveluja niin alueellisesti kuin sosioekonomisten ryhmien välillä. Komissio myös korostaa ikääntymisen vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mikä lisää hoidon tarvetta ja siten terveydenhuollon ammattilaisten kysyntää, KT:n kannanotossa todetaan.
Lisää aiheesta:
Onpa kummallista, ettei bioanalyytikoita ole mainittu ollenkaan, vaikka heistä on jatkuva pula ja näytteenottoon on palkattu sairaanhoitajia ja lähihoitajia jo useiden vuosien ajan. Preanalytiikka ja näytteenotto ovat kuitenkin tärkeitä tekijöitä laboratorotulosten oikeellisuuden kannalta ja riittävä koulutus tehtävän hoitoon on vain bioanalyytikoilla/laboratoriohoitajalla.