Helsinki haluaa omaishoitajien työlle arvostusta ja paremman korvauksen
Vain joka kymmenes omaishoitotilanne on lakisääteisen tuen piirissä. (Kuva: Seppo Haavisto)
Helsingin kaupunginhallitus palautti maanantaina yksimielisesti omaishoidon tuen myöntämisperusteet valmisteltavaksi uudelleen. Päätöksen taustalla on halu tukea omaishoitajien jaksamista ja lisätä omaishoitoa.
”Kaupunginhallitus halusi yksimielisellä päätöksellään lähettää viestin, että Helsinki arvostaa ja haluaa tukea omaishoitajien jaksamista ja lisätä omaishoitoa. Myös omaishoitajien työssäkäynti on mahdollistettava. Hyvinvoivat ja työelämässä mahdollisuuksiensa mukaan kiinni olevat omaishoitajat ovat Helsingin etu”, palausehdotuksen tehnyt sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa kirjoittaa blogissaan.
Kaupunginhallituksen mukaan myöntämisperusteita tulee muuttaa siten, että omaishoidon tuen euromäärät nostetaan Espoon tasolle ja muutoinkin omaishoidon ehtoja nostetaan samalle tasolle kuin Espoossa ja Vantaalla.
Omaishoidon tuen myöntämisperusteita muutettiin helmikuun alussa. Taustalla oli muutos omaishoidon järjestämistä koskevaan lakiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tukikriteerien muutos aiheutti voimakasta arvostelua, sillä monen tuki laski tai lakkasi. Niille omaishoidettaville, joiden tuki on laskenut tai lakannut uudistettujen kriteerien takia, palautetaan vanhojen sopimusten mukainen tuki, kunnes lautakunta on hyväksynyt uudet myöntämisperusteet.
Vesikansan mukaan Helsinki tulee lisäämään vuoropuhelua omaishoitajien kanssa sekä läpinäkyvyyttä päätösten valmisteluun.
Tukikriteerit kiristyivät, kun edellinen sote-lautakunta hyväksyi ylimalkaisia lauseita sisältäneen esityksen, jonka lautakunnan jäsenet eivät ymmärtäneet kiristävän tukea, Vesikansa kirjoittaa.
”Jos tehdään kiristyksiä tai leikkauksia, on se sanottava selvästi niin, että jokainen kaupunkilainen ja päätöksentekijä sen ymmärtää. Helsingin uuden johtamisjärjestelmän tarkoituksena on myös selkeyttää päätöksentekoa, ettei näin kävisi uudestaan”, Vesikansa kirjoittaa.
Omaishoitajan määrittelyt eroavat hieman. Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat tyttäret ja pojat. Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.
Laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan suppeammin henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Omaishoitotilannetta tai omaishoitajana olemista ei voi kuitenkaan määritellä ainoastaan lakisääteisen omaishoidon tuen perusteella.
Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman (2014) mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia.
Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Omaishoitajat ja läheiset -liiton mukaan vain hieman yli 10 % kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2015 n. 44 000.
Lue lisää:
Iäkkäiden omaishoitajien jaksaminen huolettaa (18.1.2017)
