Integraatiossa ja valinnanvapaudessa yhteensovittamista

 

Sote-uudistuksen edetessä valinnanvapaus on noussut keskusteluissa yhä enemmän esiin. Vastaavasti toiminnan integraatiosta puhutaan nyt vähemmän kuin uudistuksen alkuvaiheessa. THL:n asiantuntijoiden mukaan valinnanvapauden ja integraation yhteensovittaminen riippuu siitä, millaisiin malleihin päädytään.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille kaivattiin integraatiota, jotta niiden välinen porras ei haittaisi hoitoa. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välille haettiin integraatiota, koska usein ongelmat koskevat molempia alueita.

Yleisradion Ykkösaamussa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve arvosteli professori Mats Brommelsin johdolla valmisteluja valinnanvapausmalleja siitä, että niissä potilas valitessaan lääkärin valitsee samalla sosiaalityöntekijän eikä siis voi valita kumpaakin erikseen.

Onko riski, että jos kansalainen voi valita eri vaiheissa eri palveluja eri toimijoilta, integraatiotavoite karkaa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola toteaa, että oleellista on resurssien integraatio.

– Ne pystytään käyttämään parhaiten, kun päätökset niiden käytöstä tehdään yhdessä paikassa eli tulevissa maakunnissa.

Nykytilanteessa rahaa hallitsevat eri tahot, ja sen liikkuminen niiden välillä on vaikeaa ellei mahdotonta. Tämä on myös oleellinen syy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille kaivattuun integraatioon.

– Mutta potilaan kannalta tietysti voi käydä niin, että integraatio ei kunnolla toteudu. Se riippuu siitä, miten valinnanvapaus toteutetaan, Erhola sanoo.

Samoilla linjoilla on THL:n johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila.

– Kysymykseen ei ole vastausta. Riippuu siitä, millaisiin malleihin päädytään.

Junnila pitää joka tapauksessa välttämättömänä sitä, että tarvittaessa potilaan eri asiat voidaan käsitellä keskitetysti. Molempien mielestä integraatio potilaan kannalta pitää ottaa huomioon, kun malleja valmistellaan.

 

 

 

Integraatiossa eri näkökulmia

 

 

 

Erhola luettelee kolme asiaan liittyvää integraation ulottuvuutta:

Tärkeää hänen mielestään on, että voimavarat ovat samassa paikassa. Toinen alue on toiminnallinen integraatio eli kansalainen saa palvelut yhdestä paikasta. Kolmanneksi integraation tasoksi hän määrittelee integraation eri alojen ammattilaisten kesken.

Voimavarojen integrointi toteutuu, jos ne samoissa käsissä. Muu riippuu sitten siitä, miten valinnanvapaus toteutetaan.

– Ilmeisesti tulee erilaisia toimijoita. Jotkut voivat hoitaa mahdollisimman pitkälle kaiken kuten Eksote Etelä-Karjalassa.

Erhola ei pidä tiedon kulkemista suurena ongelma, vaikka potilas valitsisi eri palvelut eri puolilta.

– Kyllä potilastiedot kootaan keskitetysti ja ovat käytettävissä eri vaiheissa vastausuudessa koko maassa.

Lääkäriliiton Pälveen mukaan markkinoille tulee sitä vähemmän toimijoita, mitä laajempi palvelu niiden pitää pystyä tarjoamaan.

Erholan mukaan integraaatiota tarvitaan erityisesti voimavarojen uudelleen suuntaamiseksi alueen väestön palvelujen optimoimiseksi.

– Yksittäisen asiakkaan ja potilaan asioiden hoidossa ammattilaisen tahto ja halu hoitaa hänen asiansa mahdollisimman hyvin takaa hyvän lopputuloksen, joka voi onnistua erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla, hän sanoo.

 

 

 

 

Huomiota alueelliseen tasa-arvoon

 

 

 

Erholan mukaan on selvää, että maan eri puolille tulee erilaisia ratkaisuja

Peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., on eri yhteyksissä korostanut, että valinnanvapauden pitää koskea samalla tavalla kaikkia kansalaisia koko maassa.

Sosiaali- ja terveysjohtajien mielestä asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta, selviää SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn tiistaina julkistetusta kyselystä.

Valinnanvapauden ennakoidaan parantavan palvelujen laatua kaupungeissa ja taajamissa. Saatavuuden ennakoidaan parantuvan taajamissa ja keskikokoisissa 25 000−60 000 asukkaan kunnissa. Vastaavasti maaseudulla palvelujen saatavuuden arvioidaan heikkenevän.

Kyselyyn vastanneiden sosiaali- ja terveysjohtajista 38 prosenttia arvioi yhdenvertaisuuden parantuvan ja 36 prosenttia vähenevän.

– Valinnanvapautta on punnittava erityisesti siitä näkökulmasta, edistääkö se sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista asiakkaan näkökulmasta. Parantaako se palvelujen saatavuutta ja laatua ja sitä kautta kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, SOSTEn johtaja Anne Knaapi painottaa.